
Suomen rannikon arvokkaimmat vedenalaiset meriluontoalueet tutuiksi
Olemme monella tavalla riippuvaisia meriekosysteemin tilasta ja toimivuudesta. Merialueiden monimuotoisuutta voi ylläpitää ja suojella vain jos meri ja sen metkut tunnetaan.

Merien meille tuottamat palvelut nähdään usein itsestäänselvyyksinä
Terve ja monimuotoinen meriekosysteemi tuottaa ihmisille terveellistä ruokaa ja virkistäytymismahdollisuuksia ja tarjoaa monia muitakin ekosysteemipalveluja. Se pystyy sitomaan itseensä ravinteita ja haitallisia aineita ja myös hidastamaan ilmastonmuutosta. Olemme siis monella tavalla riippuvaisia meriekosysteemin tilasta ja toimivuudesta.
Merta ja meren luonnonvaroja ollaan kuitenkin alettu hyödyntämään enemmän ja enemmän. Samalla luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja meriekosysteemin tila ja toimivuus vaarantuu. Tämä johtaa ekosysteemipalvelujen tuotannon heikkenemiseen ja pahimmillaan suuriin taloudellisiin tappioihin.
Mertamme voi suojella monin keinoin
Meriekosysteemiä voidaan suojella paitsi saastumista ja ravinnepäästöjä vähentämällä, myös alueiden käyttöä rajoittamalla. Suojelualueiden avulla voidaan turvata kaikkein arvokkaimmat lajit ja elinympäristöt ja estää meren monimuotoisuuden väheneminen.
Merialuesuunnittelu on toinen tehokas keino, jolla ihmisen toimia merellä voidaan ohjata siten, että niiden vaikutukset eivät ylitä luonnon kantokykyä. Merialuesuunnitelma on yhdessä sidosryhmien kanssa muodostettu strateginen näkemys merialueen kestävästä käytöstä ja meriympäristön hyvän tilan tukemisesta. Suomen kansallinen merialuesuunnitelma 2030 hyväksyttiin EU:n merialuesuunnittelun puitedirektiivin mukaisesti vuonna 2020.
Lue lisää:
Direktiivi merten aluesuunnittelun puitteista(siirryt toiseen palveluun)
Suomen merialuesuunnitelma 2030(siirryt toiseen palveluun)
Ahvenanmaan merialuesuunnitelma (ruotsiksi)(siirryt toiseen palveluun)
Tieto meriluonnosta ja sen arvoalueista on oleellinen osa meren kestävää hyödyntämistä
Suunnittelussa on olennaista tunnistaa meren ekologisesti ja biologisesti merkittävät meriluontoalueet. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole ollut saatavilla helposti tarkasteltavaa tai koostettua tietoa Suomen vedenalaisen meriluonnon ekologisesti ja biologisesti arvokkaimmista alueista.
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn viidentoista vuoden kartoitusten tuloksena tuotettiin vihdoin vuonna 2018 ensimmäinen meriluonnon arvokartta. Arvokartta perustui noin 140 000 VELMU-havaintoon ja se huomioi sekä lajit että luontotyypit ja niihin vaikuttavat paineet. Kartta tuotettiin käyttäen samaa Zonation-ohjelmaa, jota on käytetty esimerkiksi metsäluonnon arvoalueiden tunnistamiseen Metso-ohjelmassa.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että jopa kolme neljäsosaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisimmista ja toiminnallisesti tärkeimmistä alueista sijaitsee nykyisen merensuojeluverkoston ulkopuolella.
Lue lisää:
Meriluonnon arvokartta(siirryt toiseen palveluun)
Zonation-ohjelmisto(siirryt toiseen palveluun)
Meriluonnon arvoalueita ollaan alettu tunnistamaan ympäri maailman
Myös YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) tähtää toimivan ja monimuotoisen meriekosysteemin säilyttämiseen. Arvokkaimpien merialueiden paikallistamiseksi onkin maailman merillä alettu kuvaamaan ”ekologisesti tai biologisesti merkittäviä merialueita” (Ecologically or Biologically Significant Marine Areas), eli EBSA-alueita. Vuonna 2019 myös Itämerelle kuvattiin yhdeksän EBSAa, joista neljä osuu Suomen alueille. Näitä olivat pohjoinen Perämeri, Merenkurkun saaristo, Saaristomeri ja Ahvenanmaa (yhdessä Ruotsin kanssa) sekä Itäinen Suomenlahti (yhdessä Venäjän kanssa).
Lue lisää:
YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD)(siirryt toiseen palveluun)
EBSA-alueet(siirryt toiseen palveluun)
Liian yleinen ja ”liian” tarkka? Löytyykö tasapaino?
Prosessin jälkeen todettiin kuitenkin, että vaikka EBSA-alueiden tunnistaminen on tärkeä askel globaalissa meriekosysteemin turvaamisessa, näin suuret alueet eivät ole käyttökelpoisia kansallisessa päätöksenteossa. Oltiin siis tilanteessa, jossa merialuesuunnittelun käyttöön oli tarjolla hyvin yksityiskohtainen Zonation-kartta ja hyvin suurpiirteinen EBSA-kartta. Kumpikaan ei parhaalla mahdollisella tavalla soveltunut kansallisen merialuesuunnittelun pohjaksi. Merialuesuunnittelua koordinoivat tahot odottivat kiihkeästi kaiken meriluontotiedon integroivaa karttaa, joka kertoisi yksinkertaisesti mutta luotettavasti arvokkaimpien merialueiden sijainnin koko Suomen merialueella.
Siispä EMMA – parhaat puolet molemmista
-
Lue myös tämä
EMMA-raportti (siirryt toiseen palveluun)
Tästä syystä päätettiin yhdistää molempien lähestymistapojen parhaat puolet: Zonation-kartan kyky koostaa valtava määrä kartoitustietoa yhdistettiin EBSA-prosessissa käytettyihin kansainvälisesti hyväksyttyihin CBD:n kriteereihin. Näitä ovat mm. merialueen biologinen monimuotoisuus, ainutlaatuisuus, harvinaisuus, herkkyys ja luonnontilaisuus sekä tärkeys uhanalaisille lajeille tai jonkun lajin elinkierrolle. Näin rajattiin Suomen ”ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet”, eli niin kutsutut EMMAt. Näin arvokkaimmat meriluontoalueet onnistuttiin kuvaamaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja läpinäkyvästi, yhdelle selkeälle kartalle.
Alueiden tunnistamisessa hyödynnettiin etenkin VELMUn keräämää valtavaa aineistoa ja siihen perustuvaa mallinnusta, mutta myös paikallisten asiantuntijoiden tietoa ja kirjallisuutta. EMMA-työpajoihin osallistui tutkijoita ja suunnittelijoita sekä myös lukuisia edustajia paikallisista sidosryhmistä.
Lopputuote oli yksinkertainen kartta
Lopputuote oli yksinkertainen ja helposti luettava paikkatietoaineisto, johon on rajattu Suomen 87 arvokkainta vedenalaista meriluontoaluetta, eli EMMAa. Paikkatietoaineiston lisäksi työstä kirjoitettiin raportti, jossa jokainen yksittäinen EMMA kuvataan lukuisten karttakuvien kera. Näin vedenalaiset luontoarvot voidaan huomioida päätöksenteossa, ja EMMA-alueet onkin jo otettu aktiiviseen käyttöön kansallisen merialuesuunnitelman tausta-aineistoina.

Entä sitten?
EMMAn hyödyllisyys ei kuitenkaan rajoitu pelkästään merialuesuunnitteluun. Tietoa EMMA-alueista voidaan hyödyntää myös muussa suunnittelussa, kuten suojelualueverkoston kehittämisessä tai rannikolle sijoittuvien projektien luvituksessa sekä merituulivoimaloiden ja kalankasvattamojen sijoittamisen apuvälineenä.
VELMU-työn ansiosta tieto vedenalaisesta meriluonnosta kasvaa koko ajan. Näin ollen EMMAtkin ovat myös päivitettävissä. Tulevaisuudessa EMMA-alueita voidaankin mahdollisesti tunnistaa lisää, ja jopa entistä paikallisemmalla mittakaavalla, maalaten entistä paremman kuvan vedenalaisesta meriluonnosta rannikollamme.
Takaisin näkökulmiin