Itämeri – vedenalaisen kulttuuriperinnön aarreaitta
Pimeä, kylmä ja synkkä Itämeri – voiko se olla aarreaitta yhtään millekään? Kyllä voi. Maailmanlaajuisesti Itämerta voidaan pitää vedenalaisen kulttuuriperinnön aarreaittana ja vedenalaisena museona.
Suomen rannikon arvokkaimmat vedenalaiset meriluontoalueet tutuiksi
Olemme monella tavalla riippuvaisia meriekosysteemin tilasta ja toimivuudesta. Merialueiden monimuotoisuutta voi ylläpitää ja suojella vain jos meri ja sen metkut tunnetaan.
Itämeren ravintoverkoissa siirtyy energiaa planktoneista aina huippupetoihin
Ravintoverkoilla kuvataan sitä, miten energia kulkee ekosysteemissä ravintoverkon tasolta toiselle. Toisin sanoen kuka syö kenet tai mitä ja kuinka paljon.
Avainlajit ja avainluontotyypit pyörittävät Itämerta
Avainlajeilla ja -luontotyypeillä tarkoitetaan sellaisia lajeja ja lajiyhteisöjä, jotka vaikuttavat laajasti oman elinympäristönsä toimintaan ja alueen tuottamiin ekosysteemipalveluihin.
Metsästys ja kalastus Ahvenanmaalla ennen vanhaan – ensimmäiset asukkaat olivat hylkeenmetsästäjiä ja kalastajia
Hylkeenmetsästys ja kalastus houkuttelivat ensimmäiset ihmiset Ahvenanmaalle idästä yli 6000 vuotta sitten. Uskotaan, että he tulivat ensin kausiluonteisesti metsästämään ja kalastamaan, ennen kuin he asettuivat vakituisesti Ahvenanmaalle.
Suomen kymmenen kiinnostavinta merimuseota
Ympäri Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistä historiaa, meriarkeologiaa ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin. Tunnelmallisissa merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot kertovat alueensa menneisyydestä esineiden, tarinoiden ja alusten kautta. Museoissa myös tutkitaan ja tallennetaan merellistä historiaa.
Tällaista on meriarkeologin työ Suomessa
Kun mainitsee uudelle tuttavalle työskentelevänsä meriarkeologina, yleisin reaktio on ihmetys tai mielenkiinto. Sitten seuraa hämmentyneitä kysymyksiä: mitä meriarkeologi voi tehdä Suomessa? Onko täällä tutkittavaa? Vastaus on kyllä. Tutkittavaa riittää lähes loputtomiin.
Mistä rahat merentutkimukseen?
Merentutkimus tuottaa tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista sekä luonnonvarojen suojelusta ja hyödyntämisestä. Merentutkimuksella saadaan tietoa myös toimenpiteistä, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan meren tilaa.
Meriarkeologian historiaa
Haaksirikkoutuneet hylyt ovat kautta aikojen kiinnostaneet ihmisiä. Pitkään hylyt nähtiin uudelleen hyödynnettävänä materiaalina, ei niinkään historiallisina tutkimuskohteina. Haaksirikkoutuneilla hylyillä harjoitettiin pelastustoimintaa ja joskus jopa hylynryöstöä, eikä niiden raja ollut aina täysin selkeä.
Meriarkeologia harrastuksena
Suomen merialueet tarjoavat meriarkeologiaa harrastavalle sukeltajalle loputtomasti tutkittavaa. Itämeressä puualusten hylyt säilyvät satoja vuosia haaksirikon jälkeenkin. Harrastustoiminta on aktiivista koko Suomessa, etenkin rannikkoalueilla. Hylkyjä ja harrastustoimintaa löytyy myös maamme sisävesistä.