Vedenalaisen melun tila Itämerellä
Vedenalaisen äänenpaineen ja melun tutkimus on Suomessa vielä varsin uutta verrattuna moniin muihin tutkimusaloihin. Nyt jo voidaan kuitenkin havaita, että matalataajuinen vedenalainen melu on lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä. Korkeataajuinen melu on vähentynyt pohjoisella Itämerellä.
Vedenalaisen melun mittauksia on tehty eri tutkimushankkeissa vuodesta 2014 alkaen, mutta virallinen seuranta on aloitettu vasta viime vuosina. Ensimmäinen tarkastelu vedenalaisessa melussa tapahtuneista muutoksista tehtiin vuonna 2022 ja päivitettiin 2023.
Melun luokittelu
Vedenalainen melua tutkittaessa kiinnitetään huomioon paitsi melun voimakkuuteen, myös sen vaikutusalueeseen ja kestoon.
- Jatkuva melu on peräisin pääosin laivaliikenteestä merituulivoimaloista, ja se on voimakkainta matalilla taajuuksilla (63 ja 125 Hz).
- Hetkellinen melu on peräisin pääosin vedenalaisesta rakentamisesta, kuten ruoppauksista, räjäytyksistä, louhinnoista ja paalutuksista.
Vedenalainen melu on lisääntynyt
Koko Itämeri on hyvässä tilassa hetkellisen melun osalta. Sen sijaan jatkuvan melun osalta Suomenlahti ja Itämeren pääaltaan pohjoisosat ovat heikossa tilassa. Näistä alueista yli viidesosalla ihmisperäinen jatkuva melu oli yli 20dB luontaista äänimaailmaa suurempi.
Suomen avomerialueiden jatkuvassa vedenalaisessa melussa on myös tapahtunut havaittavia muutoksia vuosien 2014–2023 välillä.
Perämeri
Perämerellä melun voimakkuus ei ole muuttunut tilastollisesti merkittävästi vuosien 2014-2022 välisenä aikana.
Itämeren pääaltaan pohjoisosa
Itämeren pääaltaalla matalataajuisen melun määrä on lisääntynyt. Mittaustuloksissa nähtävä melun voimistuminen n. 10 dB matalimmalla taajuusalueella 63 Hz aiheutuu todennäköisesti laivaliikenteen lisääntymisestä. Pieni vaikutus voi olla voimakkaampaa matalataajuista taustaääntä tuottavan hydrofonin käyttöönotosta vuonna 2021.
Taajuusalueella 125 Hz melun määrä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2014–2024. Melun vaimeneminen n. 10 dB taajuusalueella 2000 Hz voi liittyä Itämeren lämpenemiseen.
Suomenlahti
Itäisellä Suomenlahdella melun määrä lisääntyi noin 10 dB 125 Hz:n taajuusalueella ja noin 5–7 dB 63 Hz:n taajuuskaistalla vuosien 2014–2024 välisenä aikana. Korkeissa taajuuksissa äänenpaineessa ei ole tapahtunut muutoksia.
Vedenalaisen melun seuranta jatkuu
Vedenalaisen melun seuranta jatkuu edelleen. Melulle on annettu hyvän tilan määritelmät. Laivaliikenteen on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa ja uusien mittaustulosten pohjalta voidaan tarkastella sekä sen että toisaalta myös Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vaikutuksia vedenalaiseen äänimaisemaan. Tavoitteena on saavuttaa tila, jossa vedenalainen melu ei aiheuta haittaa meriympäristölle.
Tietoa tulosten laskennasta
Tarkastelua varten primääriaineistosta on laskettu kalenterikuukausittaset äänenpaineen alakvartiili (mittausjaksolla 25 % havainnoista jää arvon alapuolelle) sekä mediaani (50 % mittausjakson havainnoista jää arvon alapuolelle). Havaittava vaihtelu kuvaa äänenvoimakkuutta yleisenä ekologisena painetekijänä. Aineistoista laskettiin lineaarisen muutoksen tilastollinen merkitsevyys käyttäen varianssianalyysiä (ANOVA; todennäköisyyden kynnysarvo 0,05).
Asennuksissa hydrofonit aiheuttavat aina hiukan sisäistä äänitaustaa (self noise). Tämä häiriötaso oli ennen vuotta 2021 käytetyissä SM2M-laitteissa noin 5 dB pienempi kuin nykyään käytetyissä ST500-laitteissa taajuuskaistalla 63 Hz. Taajuuskaistalla 125 Hz laitteiden häiriötaso oli melko tarkasti samansuuruinen. Taajuuskaistalla 2000 Hz ST500 aiheuttaa selvästi vähemmän taustahäiriötä kuin SM2M.
Melututkimus keskittyy hankkeisiin
Vuosina 2012–2016 melumittausaineistoa kertyi EU Life BIAS -projektin puitteissa.
Aineisto vuosilta 2017–2018 on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa projektissa nimeltä TILA4 Vedenalaisen melun vaikutusalueiden selvittäminen merialuesuunnittelun tarpeisiin ja haitallisten vaikutusten vähentäminen.
Melun seurantaohjelma vuosille 2021–2023, 2024–2025 ja 2025–2027 on ympäristöministeriön rahoittama.
Vuonna 2022 alkaneessa EU-rahoitteisessa Biodiversea-hankkeessa on toteutettu melunmittauskampanjat Saaristomerellä, sekä testataan melun haitallisuutta selkärangattomille ja kaloille.
-
Lue myös tämäItämeren tilan seuranta
-
Lue myös tämäKuormituksen vähentäminen