Vuosina 2012–2013 Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa tehdyssä rantaroskaselvityksessä havaittiin, että yhteiskunnan sosiaaliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat roskan määrään ja laatuun.

Rannoilla muoviroska on ihmisille lähinnä esteettinen haitta. Vedessä siitä tulee kuitenkin haitta vesieläimille.

Roskan laatu vaihtelee sijainneittain

Kaupunkirannoilla on eniten roskaa, koska kävijöitä on paljon. Niillä näkyy myös ”take away -elämäntapa”. Roskasta suuri osa on korkkeja, muovipusseja sekä muovisia astioita, kääreitä ja ruokailuvälineitä. Maaseudun rannoilta löytyy taas enemmän teollisuusroskaa, kuten muoviköysiä ja rakennusmateriaaleja.

Monen liiketoiminta voi kärsiä roskaantumisesta

Roskaantuminen ei ole ihmiselle vain esteettinen haitta. Matkailu, merenkulku, kalastus, kalanviljely ja maatalous rannikolla voivat kärsiä taloudellisesti roskaantumisesta. Roskat aiheuttavat niin sotkeutuneita potkureita kuin moottorin rikkoutumisia. Kalastajat voivat taas kärsiä heikommista saaliista, vahingoittuneista verkoista ja vesien likaantumisesta.

Jokainen on vastuussa Itämeren roskaantumisesta

Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Itämeren roskaantumiseen. Kansalaisten kulutuskäyttäytyminen ja tuotevalinnat vaikuttavat jätteen määrään ja sen päätymiseen ympäristöön.

Ongelman tiedostaminen ja siitä tiedottaminen ovat tärkeitä keinoja vähentää ympäristön roskaantumista.