Kansainväliset sopimukset kannustavat yhteisten valtamerten tutkimukseen ja suojeluun

Maa on avaruudesta katsottuna sininen planeetta, josta valtameret peittävät yli 70 prosenttia. Suunnattoman isoa valtamerta on pidetty itsestään selvyytenä, sen luontoa pysyvänä ja luonnonvaroja ehtymättöminä. Viime vuosikymmeninä meriluonnossa ja -ilmiöissä on kuitenkin havaittu hälyttäviä muutoksia. Meren ymmärtämiseksi tarvitaan tehokkaampaa merentutkimusta, sillä valtameret tunnetaan huonosti. Monesti on todettu, että esimerkiksi Kuun pinnanmuodot tunnetaan paremmin kuin valtamerien pohjat.


Puolet maailman väestöstä asuu rannikkoalueilla eli alle sadan kilometrin päässä merestä. Valtameret ylläpitävät elämää. Ne tarjoavat elinympäristöjä, tuottavat happea ja ravintoa ja ihmiskunnalle monenlaista aineellista ja aineetonta hyvää. Meret ovat kulkuväylä, myös mantereelta toiselle. Vesillä harjoitetaan myös rikollista toimintaa, soditaan ja toteutetaan luonnolle tuhoisia hankkeita. Ihmiskunnan häpeäksi valtamerta käytetään myös kaatopaikkana.

Maapallon ja sen asukkaiden tulevaisuus on läheisesti sidoksissa valtamerien hyvinvointiin. Yhteiskunnissa on kyettävä toimimaan entistä viisaammin ja valmistauduttava tulevaisuuteen, jossa aikaansaamamme luontokato ja ilmastonmuutos myllertävät elinoloja. Valtameri on tähän asti tehnyt työtä puolestamme ja toiminut muutosten puskurina. Meri on sitonut valtavan määrän lämpöä, toiminut hiilinieluna ja -varastona, mutta rajansa kaikella. Ihmiskunnan on aika kantaa vastuu tekojensa seurauksista ja muuttaa suuntaa kohti kestävää kehitystä.

YK:n merioikeusyleissopimus on ”merien perustuslaki”

Lähes kaikki maailman valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat liittyneet jäseniksi Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS). Suomen osalta sopimus astui voimaan vuonna 1996. Merioikeusyleissopimuksen puitteissa säännellään muun muassa merivyöhykkeiden rajaamista ja merenkulkua, kalastusta ja merenpohjan luonnonvarojen hyödyntämistä, ympäristökysymyksiä sekä meritieteellisen tutkimuksen harjoittamista.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero 14 mukaan maailman valtioiden tulee säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Merioikeusyleissopimuksen nojalla valtioiden on helpompi toimia kohti tätä tavoitetta.

Tavoitteena on suojella liki kolmannes maailman meristä

YK:n merioikeusyleissopimuksen alainen täytäntöönpanosopimus koskee kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merialueiden suojelua biologisen monimuotoisuuden ja kestävän käytön takaamiseksi (BBNJ-sopimus).

Tavoitteena on suojella 30 prosenttia maailman meristä. Suojeltavat ja ennallistettavat alueet valitaan tieteellisten tutkimusnäyttöjen perusteella. Samalla turvataan alkuperäiskansojen ihmisoikeudet ja vahvistetaan niitä. BBNJ-sopimuksesta ei ole vielä päästy lopulliseen sopuun.

YK:n valtamerten ja meritutkimuksen vuosikymmen

Yhdistyneet kansakunnat on omistanut vuodet 2021–2030 valtamerten vuosikymmeneksi. Vuosikymmenen tavoitteena on:

  1. lisätä yhteiskunnissa meritietoa ja ymmärrystä valtamerten merkityksestä planeetallamme ja ottaa meritieto entistä laajemmin osaksi päätöksentekoa.
  2. antaa valtameritutkijoille ympäri maailmaa mahdollisuuksia yhteistyöhön uraauurtavan, monitieteisen valtamerten, merten ja rannikoiden tutkimuksen parissa. Tutkimus tukee monimuotoisuutta ja ottaa huomioon paikalliskulttuurit.
  3. kartuttaa ihmisten tietoa ja ymmärrystä valtameristä. Etenkin rannikkovaltioissa ja pienten saarivaltioiden yhteisöissä tarvitaan tietoa sopeutumiskeinoista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kaikille tulee mahdollistaa pääsy meritiedon lähteille, myös havaintoaineistoihin ja teknologiaan.
  4. edistää valtamerten suojelua. Tavoitteena on, että lisääntynyt tieto ja ymmärrys valtamerten arvosta takaa suojelutoimille riittävän poliittisen tuen ja rahoituksen.