Sisällys
Tutkimuksen avulla merestä ja sen eliöistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Tämä tieto auttaa meitä ymmärtämään sekä merten toimintaa että oman toimintamme vaikutuksia meriympäristöön. Näin pystymme paremmin huolehtimaan myös merien kunnosta.
Tutkimusalus Aranda on tärkeä osa suomalaista merentutkimusta.
Koska Itämerta on tutkittu jo paljon, meillä alkaa olla aika hyvä käsitys ihmisen toiminnan aiheuttamista muutoksista sen ekosysteemille. Itämerta on kuitenkin tärkeää tutkia myös jatkossa. Tutkimuksen avulla saamme ennakoivaa tietoa esimerkiksi siitä, miten meri muuttuu tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä.
Merentutkimusta voidaan tehdä monilla eri menetelmillä. Matalilla rannoilla ja merenlahdilla tutkimusnäytteitä voidaan kerätä pienellä veneellä tai sukeltamalla. Avomereltä kerättävät näytteet otetaan yleensä melko syvältä, jolloin sukeltaminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tällöin tarvitaan suurempi alus: Suomen valtion omistama tutkimusalus Aranda onkin oivallinen apuväline avomeren tutkimukselle.
Arandalta ei lähdetä sukeltamaan, vaan näytteitä otetaan suoraan kannelta nykyaikaisilla laitteilla. Vuosittain se käy ottamassa näytteitä Suomenlahden, Ahvenanmeren ja Pohjanlahden avomerialueilta. Aranda on käynyt Jäämerellä ja muutaman kerran myös Antarktiksella!
Merta voidaan tutkia myös laboratoriossa, esimerkiksi järjestämällä eri akvaarioihin meriympäristöä muistuttavat olosuhteet. Sen jälkeen joidenkin akvaarioiden olosuhteita muutetaan valittujen ominaisuuksien osalta ja katsotaan, miten muutos vaikuttaa eliöihin.
Itämerta tutkitaan tutkimusalus Arandalla. Vasemmalla: Planktonhaavi on nostettu merestä, ja haaviin jäänyt kasviplankton huudotaan näytepurkkiin. Oikealla: Näkösyvyyttä mitataan valkoisella Secchi-levyllä. © SYKE, Jan-Erik Bruun
Merta voidaan tutkia myös tietokoneella laskemalla ja mallintamalla. Tällöin tutkija käyttää mallintamisen pohjana merestä mitattuja ja näytteistä kerättyä tietoa. Mitattujen tietojen avulla ja tietokoneella laskemalla, tutkija yrittää selvittää esimerkiksi, mitä muutoksia meressä saattaa tapahtua tulevaisuudessa.
Uusia tutkimusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tärkeäksi menetelmäksi on noussut vedenalainen videokuvaus ja kaukokartoitus, jossa merta tutkitaan satelliittikuvien avulla.
Meren tilaa seurataan myös kaukokartoituksen avulla. Satelliiteillä voidaan seurata esimerkiksi leväkukintojen laajuutta.
Suomi osallistuu Itämeren ympäristön seurantaan yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että merellä on tiettyjä paikkoja, joista käydään ottamassa näyte vähintään yhden tai useamman kerran vuodessa. Näin voidaan seurata, onko vuosien välillä eroa ja esimerkiksi miten vuodenaika vaikuttaa näytteisiin.
Näytteistä tutkitaan veden fysikaalisia ominaisuuksia, joita ovat muun muassa veden näkösyvyys, suolapitoisuus, lämpötila ja hapen määrä. Biologisista näytteistä tutkitaan esimerkiksi kasvi- ja eläinplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Osa näytteistä viedään laboratorioon tarkempia analyysejä ja määrityksiä varten.
Ottamalla säännöllisesti riittävän paljon erilaisia näytteitä, saamme paremman käsityksen siitä, mitä meressä tapahtuu. Voimme esimerkiksi havaita, että pohjaeläimet ovat vähentyneet viime vuosina. Tällöin muut näytteet, kuten happipitoisuuden määrä vedessä, saattavat selittää, miksi näin on käynyt. Kun seuranta jatkuu vuosia ja vuosikymmeniä, saamme arvokasta tietoa pidemmän ajan muutoksista, myös siitä miten ihmisen toimet vaikuttavat mereen.
Itämeren rannikkoalueen tutkimusta. Vasemmalla: Vedennoutimella merestä nostettua vettä lasketaan näytepulloon. Oikealla: pohjaeläinnäyte on otettu Ekman-kauhalla ja tyhjennetään ämpäriin.
![Kuva vasemmalla]()
![Kuva oikealla]()
Pohjaeläinnäytteen puhdistusta siivilän läpi. Tässä näytteessä pohjalta löytyi paljon pieniä vaaleita liejusimpukoita
Liejusimpukka
Vasemmalla pohjaeläinn ja suurennettuna kuvana.
Kasviplanktonnäyte tutkitaan mikroskoopilla. Tästä näytteestä on löytynyt syanobakteeri Dolichospermum cf. lemmermannii.