FINMARI on suomalainen merentutkimuksen yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2013. Se kattaa koko merentutkimuksen kentän fysikaalisesta merentutkimuksesta geologiaan, meribiologiaan, ilmastonmuutokseen ja Itämeren rehevöitymiseen.
FINMARI kokoaa yhteen suomalaisen merentutkimuksen infrastruktuurin ja kehittää sitä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön voimin. Tutkimusinfrastruktuuri tarkoittaa merentutkimuksessa tarvittavia tutkimuslaitteistoja sekä niiden käyttämiseen liittyvää tietotaitoa.
Yhteistyö tuo voimavaroja ja tehokkuutta, mutta lisäksi se tuottaa oivalluksia ja uusia näkökulmia. Itämeri ja sen tarjoamat mahdollisuudet avautuvat tutkijayhteisölle ennennäkemättömällä tavalla, kun hallinnonalojen ja tieteenalojen väliset rajat ylitetään.
Merentutkimuksen voimavarat saadaan kaikkien käyttöön
FINMARI-toimintaa koordinoi Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus. Yhteenliittymään kuuluu yliopistoja ja tutkimuslaitoksia – Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus – sekä valtion omistama varustamo Arctia Shipping Oy.
Eri osapuolilla on tutkimusvälineitä ja muita voimavaroja, jotka FINMARI tuo kaikkien käyttöön. Tärkeimpiä resursseja ovat suomalaiset merentutkimusalukset Aranda ja Geomari sekä lukuisat automaattiset mittausasemat ja mittalaitteet. Myös yliopistojen kenttäasemat ja Suomen ympäristökeskuksen merentutkimuslaboratorio kuuluvat FINMARIn voimavaroihin.
Innovatiivinen oivallus on Algaline eli kauppalaivojen käyttö meren seurantaan. Säännöllistä reittiliikennettä harjoittaviin laivoihin on asennettu automaattiset mittausjärjestelmät, joiden tuloksia FINMARI-yhteenliittymä hyödyntää.
FINMARI tuottaa tulosta
FINMARIn ensimmäisiä aikaansaannoksia on ollut uuden sukupolven automaattisen kenttäaseman rakentaminen Utön saarelle. Hanke toteutettiin usean tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Asemalla mitataan monipuolisesti meren fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia koko vesipatsaasta eli pintakerroksesta pohjaan. Reaaliaikaiset tulokset ovat vapaasti saatavilla Utön aseman data (englanniksi).
Asemalla ajetaan myös sisään uusimpia, kehitteillä olevia mittausmenetelmiä yhteistyössä kansainvälisten huippututkijoiden kanssa. Erityisenä painopisteenä ovat olleet ilmastonmuutokselle tärkeät meren ja ilmakehän vuorovaikutukset ja prosessit. Toisena painopisteenä ovat automaattiset kuvantamismenetelmät ja niiden soveltaminen meren pieneliöstön tutkimukseen.
FINMARI-yhteistyönä hankitaan meren pohjaan ankkuroitava, siirrettävä havaintoasema automaattisine mittalaitteineen. Sen avulla on mahdollista mitata merenpohjan ja sitä ympäröivän vesimassan ominaisuuksia entistä paremmin ja kattavammin. Mittauksia saadaan myös avomerialueilta, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista. Mittausasema auttaa tutkimaan ja ymmärtämään niitä veden kemiallisessa koostumuksessa tapahtuvia muutoksia, joita syntyy, kun ilmastonmuutos, suolapulssit ja muut virtaukset liikuttavat vesimassoja.
Lisää puhtia kansainvälisestä verkostoitumisesta
FINMARI kytkee suomalaisen merentutkimuksen alan eurooppalaisiin verkostoihin, kuten rannikko-observatorioverkostoon (JERICO), kokeellisen tutkimuksen mesokosmosverkostoon (AQUACOSM), meribiologian resurssikeskukseen (EMBRC) ja tutkimusalusverkostoon (Eurofleets).
Eurooppalaisen tutkimusyhteistyön tavoitteena on oppia tuntemaan entistä paremmin Euroopan rannikkomeriä, joihin Itämerikin luetaan. Kun merien tila ja siihen vaikuttavat seikat tunnetaan, voidaan tutkimuksen voimavarat käyttää tehokkaasti ja saada täsmällistä tietoa merensuojelutoimien merkityksestä. Lisääntynyt tieto tekee myös mahdolliseksi arvioida, miten meriekosysteemi reagoi ilmastonmuutokseen ja muihin paineisiin.
Euroopan laajuinen merentutkimuksen verkosto kehittää myös yhteisiä menetelmiä ja välineitä, joilla havainnoidaan ja mitataan rannikkomerien tilaa ja toimintaa. Työ keskittyy erityisesti automaattisiin mittauslaitteisiin ja niitä palveleviin välineisiin: robotiikkaan, digitalisaatioon ja tekoälyyn
Lue lisää
Lisätietoa FINMARIn käyttämistä ja kehittämistä tutkimusmenetelmistä löytyy yhteenliittymän ja sen eurooppalaisten yhteysverkostojen englanninkielisiltä sivuilta.