Nykyinen Aranda on Suomen neljäs merentutkimusalus
Merentutkimusalus Aranda laskettiin vesille vuonna 1989. Arandan kotisatama on Helsinki ja alusta hallinnoi Suomen ympäristökeskus.
Nykyinen Aranda on kolmas samanniminen tutkimusalus – ja kaikkiaan neljäs Suomen merentutkimusalus. Ennen kolmea Arandaa merentutkijoilla oli käytössään höyrylaiva Nautilus.
Aranda on nykyaikainen jäävahvistettu tutkimusalus. Se on suunniteltu lähinnä Itämeren tutkimukseen, mutta se pystyy toimimaan myös arktisilla merillä, jään reuna-alueilla. Arandalla onkin tehty tutkimusmatkoja sekä pohjoiselle Atlantille että Etelämantereen vesille. Alukseen voidaan majoittaa 27 hengen tutkimusryhmä.
Aranda on räätälöity vaativaan merentutkimukseen
Aranda soveltuu monitieteiseen, ympärivuotiseen merentutkimukseen. Aluksella tehdään biologista, fysikaalista ja kemiallista merentutkimusta. Lisäksi sitä käytetään merigeologiseen tutkimukseen ja hydroakustiseen tutkimukseen, kuten vedenalaisen melun mittaamiseen.
Aluksella on hyvin varustetut laboratoriotilat, joissa voidaan analysoida näytteitä jo matkan aikana. Räätälöity tietojenkäsittelyjärjestelmä mahdollistaa myös tulosten käsittelyn aluksella. Arandan varusteisiin kuuluu satelliittikuvien ja sääkuvien vastaanottolaitteistot sekä oma monipuolinen sääasema.
Merenkulku on nykyisellä Arandalla pitkälle automatisoitu. Niinpä siellä tarvitaan vähemmän miehistöä kuin aiemmissa aluksissa. Aranda on erittäin tarkasti ohjailtavissa, ja aluksen tietokoneohjattu asemointijärjestelmä pitää sen täsmälleen paikallaan havaintoasemilla.
Jatkuva ylläpito takaa Arandan toimivuuden ja ajanmukaisuuden
Arandaa huolletaan säännöllisesti ja pidetään jatkuvasti yllä. Vuonna 2007 uudistettiin aluksen komentosilta. Seuraavaksi olivat vuorossa messin ja salongin uudistus sekä laboratorioiden uudistus vuonna 2012.
Suuri peruskorjaus tehtiin vuosina 2017–2018 Rauman telakalla. Silloin laivaa muun muassa pidennettiin niin, että saatiin lisää tutkimus- ja laboratoriotiloja. Laivasta tehtiin myös aiempaa hiljaisempi, ja siihen asennettiin uusia hydroakustisia laitteistoja.
Merigeologinen tutkimusalus Geomari kartoittaa ja tutkii merenpohjaa
Geomari on merigeologinen tutkimusalus. Sen ovat rakennuttaneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Merivoimat. Aluksen rakensi Mobimar Oy, ja se valmistui vuonna 2003. Geomari on alumiinirakenteinen katamaraani.
GTK ja Merivoimat käyttävät yhdessä Geomaria merenpohjan kartoitukseen ja tutkimiseen. Tutkimusalus on tarkoitettu toimimaan avomerellä, Suomen merialueilla. Geomarin suunnittelussa on kuitenkin otettu huomioon myös matalien vesialueiden kartoitus- ja tutkimustarpeet.
Geomarin ohjaamon yhteydessä on tutkimustoimintaa palveleva mittauskeskus. Peräkansi on avoin, ja siellä on nosturit sekä tilaa mittalaitteille, näytteenottimille ja vinsseille. Aluksella on majoitustilat kuudelle hengelle.
Geomarin varustukseen kuuluu monenlaisia luotaimia
Geomarin tutkimusvarustus on monipuolinen. Aluksella on esimerkiksi nykyaikainen akustis-seisminen luotausjärjestelmä. Järjestelmä sisältää monikeilakaikuluotaimen ja viistokaikuluotaimen sekä useampia sedimenttikaikuluotaimia, jotka toimivat eri taajuuksilla ja tuottavat profiilikuvan merenpohjan alapuolista maa-aineksista.
Geomarilla on myös maa-aineksen näytteenottovälineet. Niitä tarvitaan merenpohjan geologisessa tutkimuksessa. Lisäksi aluksella on mittalaitteistoja, jotka soveltuvat maa-aineksen kerrostumisprosessien tutkimiseen.
Laitteistoihin kuuluu myös merenpohjaan pudotettava ”vapaapudotuskanki”, jolla saadaan suoraa tietoa muun muassa merenpohjan kerrostumien geofysikaalisista ominaisuuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi leikkauslujuus, läpäisynkestävyys ja huokospaineet. Aluksella on myös märkälaboratorio, joka voidaan varustaa erilaisilla laitteistoilla kulloisenkin tutkimustarpeen mukaan.