Itämeren tilaan vaikutetaan niin maalla kuin merellä
Ihmisen toiminta heikentää Itämeren ympäristöä. 2000-luvulla Itämeren tila on kuitenkin pysynyt tasaisena. Tietoisuus ympäristöstä ja sen hyvinvoinnista on kasvussa, mikä lupaa Itämerelle hyvää. Lue, miten Itämeren tilaa voidaan parantaa entisestään!
Itämereen kulkeutuu haitallisia aineita sitä ympäröiviltä maa-alueilta. Maalta tulevien ravinteiden ja haitallisten aineiden määrä alkoi kasvaa toisen maailmansodan jälkeisen teollistumisen ja tehomaatalouden myötä. Jatkuvasti lisääntyvä energiantarve taas näkyy merikuljetusten kasvuna, joka tuo mukanaan vieraslajiongelman ja uhan öljyonnettomuuksista.
Meren roskaantuminen on lähinnä nyky-yhteiskunnan tuotos, jossa muoviteollisuudella ja kertakäyttökulttuurilla on merkittävä rooli. Meriroska on yleisimmin muovia ja sen määrä on kasvussa kaikkialla maailmassa.
Monille Itämeren tilaan vaikuttaville tekijöille on yhteistä, että ne on mielletty ongelmaksi vasta jälkikäteen. Niinpä niistä johtuvien haittojen poistaminenkin toteutuu viiveellä. Avain parempaan tulevaisuuteen on ympäristötietoisuudessa, joka on nykyisin voimakkaassa kasvussa. Tämä lupaa Itämerelle hyvää.
Itämeren tilaa seurataan jatkuvasti ja sitä arvioidaan useiden osa-alueiden kautta. Vain kolmen osa-alueen tila on Itämerellä tällä hetkellä hyvä kun taas huolena on erityisesti rehevöityminen, biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ravintoverkoissa tapahtuvat muutokset sekä epäpuhtaudet vedessä ja eliöissä.
-
Rehevöityminen
Itämeren suurin ongelma on liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen, joka vaikuttaa koko ekosysteemiin. Suomen merialueista ainoastaan Merenkurkun rannikkovesien ulkosaaristo on hyvässä tilassa rehevöitymisen suhteen, eikä muutosta parempaan suuntaan ole tapahtunut.
Lue lisää rehevöitymisestä -
Haitalliset aineet
Haitalliset aineet ovat rehevöitymisen jälkeen suurin uhka Itämeren hyvinvoinnille. Ongelman tekee visaiseksi se, että erilaisia haitallisia aineita on paljon. Vaikka monien ympäristömyrkkyjen pitoisuudet Itämeressä on saatu vähenemään, uusia huolenaiheita nousee koko ajan esiin.
Lue lisää haitallisista aineista -
Merenpohjan tila
Merenpohja tarjoaa monenlaisia elinympäristöjä Itämeren lajeille. Rehevöityminen on kuitenkin muuttanut merenpohjan elinoloja. Rehevöityneessä meressä happi uhkaa loppua pohjan tuntumasta. Hapettomuus onkin varsinkin Itämeren keskiosien syvänteiden ongelma. Myös rakentaminen, ruoppaus ja merihiekan nosto tuhoavat elinympäristöjä.
Lue lisää merenpohjan tilasta -
Vedenalainen melu
Itämeren pinnan alla on yhä vaikeampaa viettää hiljaiseloa. Ihmisen tuottama ääni ja melu kaikuu laajoilla alueilla vedenpinnan alapuolella. Vedenalainen melu on visainen ongelma siksi, että se ei häiritse ihmistä itseään. Matalataajuinen melu on kuitenkin lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä, ja monille Itämeren lajeille siitä on haittaa.
Lue lisää melusta -
Meriluonnon tila
Itämeren eliölajit elävät kovien paineiden keskellä. Merta ympäröi joka puolelta tiheä asutus, joka vaikuttaa herkkään meriluontoon. Sata vuotta sitten metsästys romahdutti hyljekannat, sitten merta alkoivat vaivata vaaralliset aineet ja nykyisin meri kärsii erityisesti rehevöitymisestä.
Lue lisää meriluonnon tilasta -
Vieraslajit
Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan uudelle alueelle, joskus hyvinkin pitkiä matkoja. Sopeutuessaan uuteen ympäristöön vieraslajit saattavat lisääntyä nopeasti ja vaarantaa paikallisten lajien ja ekosysteemien toiminnan.
Lue lisää vieraslajeista -
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos tekee Pohjolan talvista lämpimämpiä ja sateisempia. Itämeren ennustetaan muuttuvan melko lämpimäksi ja vähäjäisemmäksi, myös meren suolapitoisuus pienenee entisestään. Tällaista merta ei ole nykyisin missään päin maailmaa – eikä ehkä ole koskaan ollutkaan. Itämeren alueen asukkaat ja luonto ovat uuden tilanteen edessä.
Lue lisää ilmastonmuutoksesta