Vedenalainen melu haittaa Itämerellä – seurantatietoa kertyy
Itämeren pinnan alla on yhä vaikeampaa viettää hiljaiseloa. Ihmisen tuottama ääni ja melu kaikuu laajoilla alueilla vedenpinnan alapuolella. Vedenalainen melu on visainen ongelma siksi, että se ei häiritse ihmistä itseään. Matalataajuinen melu on kuitenkin lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä, ja monille Itämeren lajeille siitä on haittaa.
Melu on monille merieliöille haitallista. Monet merieliöt hyödyntävät ääntä samoin kuin maanpäälliset eliöt valoa. Liian voimakas ääni häiritsee eliöiden viestintää, aiheuttaa fysiologisia haittoja, stressiä ja geenien toiminnan muutoksia. Itämeren hyvinvoinnille tärkeät lajit sinisimpukat ja silakat aistivat matalia ääniä hyvin. Äärimmillään raju äkillinen melu on eläimille šokki, joka voi jopa tappaa.
Melua esiintyy etenkin laivaväylillä ja merituulivoimapuistoissa
Eliöille haitallisimpia matalia ääniä syntyy erityisesti laivaliikenteestä, merituulivoimaloista, vedenalaisista rakennustöistä (paalutukset ja ruoppaus), räjäytyksistä ja matalaa taajuuskaistaa hyödyntävistä kaikuluotaimista.
Merenkulku ja merituulienergian tuotanto ovat merkittäviä jatkuvan vedenalaisen melun lähteitä. Tätä ihmisen aiheuttamaa melua esiintyy meriliikenteen reiteillä, merituulivoimapuistoissa ja niiden läheisyydessä. Meriliikenteen ja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuus riippuu mm. liikenteen määrästä, etäisyydestä, äänilähteiden tyypeistä ja melulähteiden äänieristyksestä.
Vesi kuljettaa ääntä tehokkaasti: ääniaallot etenevät siinä melkein viisi kertaa nopeammin kuin ilmassa. Pienestäkin laivasta lähtee ääntä, joka voi kantaa suotuisissa olosuhteissa viiden tai kymmenen kilometrin päähän. Suuren tankkerin äänen voi parhaimmillaan havaita äänen voimakkuutta mittaavilla hydrofoneilla jopa päivää ennen kuin laiva ohittaa havaintopaikan.
Voimakasta ääntä syntyy myös luonnollisesti. Luonnossa melua syntyy mm. tuulista, aallokosta ja ukkosesta.
Melun määrä vaihtelee eri taajuuksilla
Eläimet aistivat ääniä eri taajuuksilla. Mitä korkeampi taajuus on, sen korkeammalta ääni kuulostaa. Esimerkiksi laivoista lähtevä ääni on matalataajuista.
Alla olevassa Itämeren melukartassa on esitetty koko Itämerelle mallinnettu vedenalaisen melun voimakkuus eri taajuuskaistoilla. Voit tarkastella eroja valitsemalla kartan alta tarkasteltavan taajuuskaistan. Kartassa vihreillä kuvatuilla alueilla äänen voimakkuus on pientä ja kasvaa keltaisen kautta punaiseen siirryttäessä.
Violeteista tekstilinkeistä avautuu mitattuja äänenpainetuloksia Perämereltä, Tahkoluodon merituulivoimalasta, Rauman satamasta, Pohjoiselta Itämereltä, Vekaransalmen järvialueelta, Helsingin edustalta sekä Kotkan Haapasaaren alueelta vuosilta 2017-2018. Havainnot Tahkoluodosta ja Helsingistä kertovat merituulivoimaloiden ja veneliikenteen tuottaman äänen laadusta.
Vedenalaisten äänten voimakkuus eri taajuuksilla 2017-2018. Meluaineisto: EU/EMKR/TILA4-hanke. Pohjakartta: EU BIAS-hanke 2013-2017.
