
Läpivirtausmittarit keräävät tietoa Itämeren tilasta
Kauppalaivoihin asennetut mittausjärjestelmät koostuvat läpivirtausputkistosta sekä siihen asennetusta mittalaitteistosta. Veden sisääntulo sijaitsee noin 4–5 metrin syvyydessä, ja virtausta kontrolloidaan putkistoon asennetulla erillisellä pumpulla.
Miten kauppalaivat keräävät tietoa?
Reittiliikenteen aluksiin on asennettu läpivirtauslaitteisto. Tämä laitteisto havainnoi läpi virtaavan veden ominaisuuksia ja kerää näytteitä vedestä samalla, kun alukset kulkevat. Vesinäytteet pumpataan viiden metrin syvyydestä. Niistä voidaan mitata lämmön ja suolaisuuden lisäksi myös veden biologisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ravinteiden ja kasviplanktonin määrät.
Aluksella oleva tietokone ottaa tiedot talteen, ja sieltä ne siirtyvät automaattisesti satelliitin välityksellä tutkijoiden käyttöön. Jatkuva ja tarkasti paikkoihin sidottu aineisto mahdollistaa sen, että ulapan perustutkimukseen saadaan pitkäaikaissarjoja, jotka ovat hyvin monikäyttöisiä.
Järjestelmää ja siihen asennettua automaattista näytteenotinta ohjataan GPS:n avulla: laivan lähtiessä satamasta virtaus kytkeytyy päälle ja mittaus aloitetaan. Laivan ohittaessa näytepisteen näytteenotin ottaa vesinäytteen. Näin tutkijat pystyvät vertailemaan vesinäytettä sekä sen ottamisen aikana kerättyä dataa.
Automaattinen pesujärjestelmä kytkeytyy päälle matkan päätteeksi satamassa, mikä vähentää läpivirtauslaitteiston likaantumista ja parantaa datan laatua.

Kerättyä tietoa käytetään meren tilan seurantaan
Kauppalaivoilla kerätyn aineiston pohjalta voidaan selvittää valoisaan pintakerrokseen keskittyneen kasviplanktonin ekologiaa ja lajistomuutoksia. Planktonaineiston rinnalla kerätään hydrografista, eli meren ominaisuuksista kertovaa aineistoa, joka antaa tietoa vesimassojen liikkeistä, kuten kumpuamisista. Nämä säätelevät voimakkaasti planktonin lajistorakennetta. Alg@line-havaintoja käytetään myös ekologisten ja virtausmallien sekä satelliittihavaintojen todentamiseen.
Läpivirtausaineistoa on kerätty kauppalaivoilla vuodesta 1993. Sitä käytetään esimerkiksi tausta-aineistona kansainvälisissä meriaineistopalveluissa, leväkukintojen ennustamisessa sekä merimallien ja satelliittihavaintojen validoimisessa. Koska planktonyhteisö on jakaantunut epätasaisesti vesimassaan, tiheä näytteenotto antaa todellisemman kuvan meren ekosysteemin nopeista ajallisista ja alueellisista muutoksista.
-
Lue myös tämä
Miten merta tutkitaan?
-
Lue myös tämä
Itämeren tilan seuranta