Siirry sisältöön
Rahoittajat:

Merta tutkitaan pinnan alla ja avaruudesta

Meret ovat täynnä ihmeellisiä eliöitä ja ilmiöitä. Erityisesti valtameren syvyyksistä löytyy yhä uusia eliölajeja. Joskus sanotaankin, että tunnemme aurinkokunnan paremmin kuin kotiplaneettamme meret. Maailman meristä on tutkittu vasta murto-osa, ja monista merialueista tiedetään vain hyvin vähän. Itämerta on tutkittu jo aika paljon.

Tutkimus on osa Opi ja tutki -sivustoa, joka on suunnattu ympäristökasvatukseen. Sivun lopusta löydät aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia.


Sisällys

Itämeri on mielenkiintoinen tutkimuskohde

Tutkimuksen avulla merestä ja sen eliöistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Tämä tieto auttaa meitä ymmärtämään sekä merten toimintaa että oman toimintamme vaikutuksia meriympäristöön. Näin pystymme paremmin huolehtimaan myös merien kunnosta.

Tutkimusalus Aranda on tärkeä osa suomalaista merentutkimusta. / Pohjaeläinnäytteen puhdistusta siivilän läpi. Tässä näytteessä löytyi paljon vaaleita liejusimpukoita.
Jan-Erik Bruun

Koska Itämerta on tutkittu jo paljon, meillä alkaa olla aika hyvä käsitys ihmisen toiminnan aiheuttamista muutoksista sen ekosysteemille. Itämerta on kuitenkin tärkeää tutkia myös jatkossa. Tutkimuksen avulla saamme ennakoivaa tietoa esimerkiksi siitä, miten meri muuttuu tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä.

Merta tutkitaan näytteistä ja mallintamalla

Merentutkimusta voidaan tehdä monilla eri menetelmillä. Matalilla rannoilla ja merenlahdilla tutkimusnäytteitä voidaan kerätä pienellä veneellä tai sukeltamalla. Avomereltä kerättävät näytteet otetaan yleensä melko syvältä, jolloin sukeltaminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tällöin tarvitaan suurempi alus: Suomen valtion omistama tutkimusalus Aranda onkin oivallinen apuväline avomeren tutkimukselle.

Arandalta ei lähdetä sukeltamaan, vaan näytteitä otetaan suoraan kannelta nykyaikaisilla laitteilla. Vuosittain se käy ottamassa näytteitä Suomenlahden, Ahvenanmeren ja Pohjanlahden avomerialueilta. Aranda on käynyt Jäämerellä ja muutaman kerran myös Antarktiksella!

Merta voidaan tutkia myös laboratoriossa, esimerkiksi järjestämällä eri akvaarioihin meriympäristöä muistuttavat olosuhteet. Sen jälkeen joidenkin akvaarioiden olosuhteita muutetaan valittujen ominaisuuksien osalta ja katsotaan, miten muutos vaikuttaa eliöihin.

Itämerta tutkitaan tutkimusalus Arandalla. Vasemmalla: Planktonhaavi on nostettu merestä, ja haaviin jäänyt kasviplankton huudotaan näytepurkkiin. Oikealla: Näkösyvyyttä mitataan valkoisella Secchi-levyllä. © SYKE, Jan-Erik Bruun

Merta voidaan tutkia myös tietokoneella laskemalla ja mallintamalla. Tällöin tutkija käyttää mallintamisen pohjana merestä mitattuja ja näytteistä kerättyä tietoa. Mitattujen tietojen avulla ja tietokoneella laskemalla, tutkija yrittää selvittää esimerkiksi, mitä muutoksia meressä saattaa tapahtua tulevaisuudessa.

Uusia tutkimusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tärkeäksi menetelmäksi on noussut vedenalainen videokuvaus ja kaukokartoitus, jossa merta tutkitaan satelliittikuvien avulla.

Ilmasta kuvattua rannikkoa, jossa turkoosilla näkyy lsinileväkukintoja
Meren tilaa seurataan myös kaukokartoituksen avulla. Satelliiteillä voidaan seurata esimerkiksi leväkukintojen laajuutta.
USGS/NASA Landsat Program, SYKE

Itämerta seurataan säännöllisesti

Suomi osallistuu Itämeren ympäristön seurantaan yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että merellä on tiettyjä paikkoja, joista käydään ottamassa näyte vähintään yhden tai useamman kerran vuodessa. Näin voidaan seurata, onko vuosien välillä eroa ja esimerkiksi miten vuodenaika vaikuttaa näytteisiin.

Näytteistä tutkitaan veden fysikaalisia ominaisuuksia, joita ovat muun muassa veden näkösyvyys, suolapitoisuus, lämpötila ja hapen määrä. Biologisista näytteistä tutkitaan esimerkiksi kasvi- ja eläinplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Osa näytteistä viedään laboratorioon tarkempia analyysejä ja määrityksiä varten.

Ottamalla säännöllisesti riittävän paljon erilaisia näytteitä, saamme paremman käsityksen siitä, mitä meressä tapahtuu. Voimme esimerkiksi havaita, että pohjaeläimet ovat vähentyneet viime vuosina. Tällöin muut näytteet, kuten happipitoisuuden määrä vedessä, saattavat selittää, miksi näin on käynyt. Kun seuranta jatkuu vuosia ja vuosikymmeniä, saamme arvokasta tietoa pidemmän ajan muutoksista, myös siitä miten ihmisen toimet vaikuttavat mereen.

Itämeren rannikkoalueen tutkimusta. Vasemmalla: Vedennoutimella merestä nostettua vettä lasketaan näytepulloon. Oikealla: pohjaeläinnäyte on otettu Ekman-kauhalla ja tyhjennetään ämpäriin.
SYKE
Metallinen laatikko, jonka pohjalla on reikiä. Siivilän päällä hiekkaa ja pieniä valkoisia simpukoita. / Kuva vasemmalla
Pohjaeläinnäytteen puhdistusta siivilän läpi. Tässä näytteessä löytyi paljon vaaleita liejusimpukoita.
Kasviplanktonnäyte tutkitaan mikroskoopilla. Tästä näytteestä on löytynyt syanobakteeri Dolichospermum cf. lemmermannii.
Seija Hällfors

Osion sisältö