
FINMARI luo merentutkimuksen tulevaisuutta
Suomalaista merentutkimusta kehittää ja koordinoi FINMARI-yhteenliittymä. FINMARI varmistaa, että merentutkimuksen menetelmät, alukset, välineet ja laboratoriot ovat nykyaikaisia ja kaikkien yhteisessä käytössä.
FINMARI on suomalainen merentutkimuksen yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2014. Se kattaa koko merentutkimuksen kentän fysikaalisesta merentutkimuksesta geologiaan, meribiologiaan ja kalatutkimukseen.Tutkimusaiheita ovat ilmastonmuutoksen, Itämeren rehevöitymisen ja haitallisten aineiden lisäksi melu, muovi ja tulokaslajit, sekä meriturvallisuuden ja vihreän siirtymän mukanaan tuomat aiheet.
FINMARI luo perustan suomalaiselle mereen liittyvälle tutkimus-, kehitys,- ja innovaatiotoiminnalle sekä Itämeren suojelulle tutkimusympäristön ja kehittää sitä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön voimin. Tutkimusinfrastruktuuri tarkoittaa merentutkimuksessa tarvittavia tutkimuslaitteistoja ja mittaustietoja sekä niiden käyttämiseen liittyvää tietotaitoa.

Yhteistyö tuo voimavaroja ja tehokkuutta, mutta lisäksi se tuottaa oivalluksia ja uusia näkökulmia. Itämeri ja sen tarjoamat mahdollisuudet avautuvat tutkijayhteisölle ja yhteiskunnalle ennennäkemättömällä tavalla, kun hallinnonalojen ja tieteenalojen väliset rajat ylitetään.
FINMARI on 4 tutkimuslaitoksen ja 3 yliopiston konsortio, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Yhteenliittymään kuuluvat Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi, Suomen Ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus.
-
Lue myös tämä
Alg@line – automaattihavainnot laivoilta
Eri osapuolet täydentävät toisiaan tutkimusvälineillään ja osaamisellaan, ja tuovat ne yhteiseen käyttöön. Tärkeimpiä resursseja ovat suomalaiset merentutkimusalukset Aranda ja Geomari, lukuisat automaattiset mittausasemat ja mittalaitteet sekä tutkimulaboratoriot ja yliopistojen kenttäasemat.
Innovatiivinen oivallus on Algaline eli kauppalaivojen käyttö meren seurantaan. Säännöllistä reittiliikennettä harjoittaviin laivoihin on asennettu automaattiset mittausjärjestelmät, ”ferryboxit”, joiden tuloksia FINMARI-yhteenliittymä hyödyntää.
FINMARI kehittää uudenlaista merentutkimusta
FINMARIn on rakentanut Ilmatieteen laitoksen Suomen ympätistökeskuksen yhteistyönä uuden sukupolven automaattisen kenttäaseman Utön saarelle. Asemalla mitataan ilmakehän ja meren vuorovaikutusta sekä meren fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia koko vesipatsaasta eli pintakerroksesta pohjaan. Reaaliaikaiset mittaustulokset ovat vapaasti saatavilla Utön aseman data-sivulta (englanniksi)(siirryt toiseen palveluun).
Utön asemalla testataan ja otetaan käyttöön uusimpia,vielä kehitteillä olevia mittausmenetelmiä yhteistyössä kansainvälisten huippututkijoiden kanssa. Painopisteinä ovat ilmastonmuutokselle tärkeät meren ja ilmakehän vuorovaikutukset ja prosessit sekä automaattisten kuvantamismenetelmien ja tekoälyn soveltaminen meren pieneliöstön tutkimukseen.
FINMARI-yhteistyönä on otettu käyttöön meren pohjaan ankkuroitava, siirrettävä havaintoasema automaattisine mittalaitteineen (pohjalaskeutuja). Sen avulla on mahdollista mitata merenpohjan ja sitä ympäröivän vesimassan ominaisuuksia entistä paremmin ja kattavammin. Mittauksia voidaan tehdä sekä rannikon lisäksi myös avomerialueilla, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista. Pohjalaskeutujan avulla pystytään tutkimaan ja ymmärtämään niitä veden kemiallisessa koostumuksessa tapahtuvia muutoksia, joita syntyy, kun ilmastonmuutos, suolapulssit ja muut virtaukset liikuttavat vesimassoja.
Lisää puhtia kansainvälisestä verkostoitumisesta
FINMARI kytkee suomalaisen lukuisiin merentutkimuksen alan kansainvälisiin verkostoihin. Näitä ovat mm. Euroopan rannikko-observatorioverkosto JERICO, Euroopan meribiologian resurssikeskus EMBRC ja merentutkimusympäristöjä tarjoava AQUARIUS-verkosto.
Eurooppalaisen tutkimusyhteistyön tavoitteena on oppia tuntemaan entistä paremmin Euroopan rannikkomeriä, joihin Itämerikin luetaan. Kun merien tila ja siihen vaikuttavat seikat tunnetaan, voidaan tutkimuksen voimavarat käyttää tehokkaasti ja saada täsmällistä tietoa merensuojelutoimien merkityksestä. Lisääntynyt tieto tekee myös mahdolliseksi arvioida, miten meriekosysteemi reagoi ilmastonmuutokseen ja muihin paineisiin. Sekä kansallinen FINMARI että Euroopan laajuiset merentutkimuksen verkostot tarjoavat tutkimusalustoja ja -palveluita ja -tietoa tieteentekijöille, päättäjille ja kansalaisille. Ne myös kehittävät yhteisiä menetelmiä ja välineitä, joilla havainnoidaan ja mitataan rannikkomerien tilaa ja toimintaa.
Lisätietoa FINMARIn käyttämistä ja kehittämistä tutkimusmenetelmistä löytyy yhteenliittymän ja sen eurooppalaisten yhteysverkostojen englanninkielisiltä sivuilta.
-
Lue myös tämä
Menetelmät
-
Lue myös tämä
Muuttuvat valtameret