Siirry sisältöön
Rahoittajat:
Satavuotinen historia

Suomalaisilla merentutkimusaluksilla on satavuotinen historia

Tutkimusmatkoja on tehty Itämerellä jo yli sata vuotta. Vuosisadan alussa merentutkijoiden käytössä oli höyrylaiva – tänään Aranda kulkee biodieselillä. Merentutkijoiden vuosisataan mahtuu monenlaista käännettä ja alusta. Aluksista jopa kolme on kantanut nimeä Aranda.

Tullin vartiolaiva S/S Suomi

Ensimmäinen suomalainen meritieteellinen tutkimusretki tehtiin vuonna 1898 tullin vartiolaiva S/S Suomella. Nykyään S/S Suomi risteilee Päijänteellä.

Höyrylaiva Nautilus 1903 – 1938

Vuonna 1903 merentutkijat saivat käyttöönsä höyrylaiva Nautiluksen, joka oli rakennettu kalastustutkimus- ja merentutkimuskäyttöön. Nautilus oli Suomen itsenäistymisen jälkeen perustetun Merentutkimuslaitoksen käytössä vuoteen 1938 saakka.

Nykyisin alus toimii risteilyaluksena nimellä Nikolai II.

Höyrylaivasta nousee mustaa höyryä kaupungin edustalla. Mies kurottautuu aluksen laidan yli ja nostaa vesinäytettä Kaksi miestä pitävät laidasta kiinni ja yrittävät pysyä pystyssä, kun vesi tulvii kannelle.

Nautilus oli toinen alus, jolla suomalaiset merentutkijat ovat tehneet tutkimusretkiä Itämerelle.

Nautiluksen kannella otetaan näytettä Itämerestä vedennoutimella.

Merentutkijoiden työskentelyolosuhteet vaihtelevat. Näytteet otetaan myös myrskyssä.

Ensimmäinen Aranda 1939 – 1945

Kesällä 1939 merentutkijat saivat käyttöönsä ensimmäisen Arandaksi nimetyn aluksen. S/S Aranda oli alun perin rakennettu jäävahvistetuksi matkustaja-alukseksi. Alus toimi myös kelirikkoaluksena ja koululaisten retkeilyaluksena. Merentutkijat ehtivät tehdä Arandalla vain yhden tutkimusmatkan ennen toisen maailmansodan syttymistä.

Alus jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle vuonna 1945.

Mustavalkoinen kuva höyryaluksesta, jossa on juhlaliputus.
S/S Arandalla ehdittiin tehdä vain yksi tutkimusmatka ennen toista maailmansotaa. / Vuonna 1953 valmistunut M/S Aranda oli varustettu monipuolisella tutkimuslaitteistoilla
Mustavalkoinen kuva höyryaluksesta, jossa on juhlaliputus.
S/S Arandalla ehdittiin tehdä vain yksi tutkimusmatka ennen toista maailmansotaa. / Vuonna 1953 valmistunut M/S Aranda oli varustettu monipuolisella tutkimuslaitteistoilla
Mustavalkoinen kuva höyryaluksesta, jossa on juhlaliputus.
S/S Arandalla ehdittiin tehdä vain yksi tutkimusmatka ennen toista maailmansotaa. / Vuonna 1953 valmistunut M/S Aranda oli varustettu monipuolisella tutkimuslaitteistoilla

Toinen Aranda 1953 – 1989

Vuonna 1953 valmistui tutkimus- ja kelirikkoalus, joka nimettiin edeltäjänsä mukaan M/S Arandaksi. Se oli huomattavasti suurempi kuin ensimmäinen Aranda ja varustettu monipuolisella laitteistolla meren, merenpohjan ja kalataloudellisten tutkimusten suorittamista varten. Vuonna 1957 Aranda kävi Huippuvuorilla asti.

Valkoinen alus, jossa on oranssit tehosteraidat. Aluksen kyljessä lukee: Aranda. Kuusi neliön muotoista mustavalkoista kuvaa vierekkäin. Kuvissa näkyy tunnelmapaloja Arandan matkasta Huippuvuorille.

Vuonna 1953 valmistunut M/S Aranda oli varustettu monipuolisella tutkimuslaitteistoilla

M/S Aranda matkasi Huippuvuorille vuonna 1975.

© Syken kuvat

Avovesiaikaan aluksella tehtiin tutkimusmatkoja ja talvisin alus toimi Turun saaristossa kelirikkoliikenteessä. Vuonna 1974 Aranda siirrettiin päätoimisesti tutkimustehtäviin. Alus oli Merentutkimuslaitoksen käytössä vuoteen 1989.

Nykyisin alus toimii Kotkassa KyAMKin koululaivana nimellä M/S Katariina.

Kaksi kurahousuihin pukeutunutta tutkijaa ottavat näytettä laivan kannella. Mies seisoo tukevasti ja nostaa vaijerin päässä olevaa kauhaa. Tutkija seisovat aluksen kannella ja nostavat näytettä merestä.

Näytteiden otto on fyysistä työtä. Kuvassa otetaan näytettä pohjaeläinnoutimella.

Jan-Erik Bruun

© Jan-Erik Bruun



Jan-Erik Bruun

© Jan-Erik Bruun



Kolmas Aranda 1989 –

Vuonna 1989 Merentutkimuslaitos sai uuden, nykyaikaisen merentutkimuksen tarpeet täyttävän tutkimusaluksen, joka nimettiin kahden edeltäjänsä mukaan Arandaksi. M/S Arandan omisti ensin Merentutkimuslaitos, jonka jälkeen laiva siirtyi Suomen ympäristökeskuksen omistukseen. Alus suunniteltiin erityisesti Itämerellä tehtävään ympärivuotiseen tutkimustoimintaan, mutta myös napa-alueiden tutkimiseen. Itämeren lisäksi Aranda on operoinut mm. Etelämantereen vesillä ja arktisella alueella.

Yläviistosta otettu kuva aluksesta, jonka sivulla on oranssi ja vihreä raita. Satama korkeiden vuorten kainalossa. Aranda keskellä kuvaa muiden alusten ympäröimänä. Kaksi naista kurahousuissa istuu nurin käännettyjen vatien päällä ja käsittelevät näytteitä kaasunaamarit päällä.

Uusi nykyaikainen merentutkimusalus nimettiin edeltäjien mukaan Arandaksi vuonna 1989.

© Kuvaaja?



Jan-Erik Bruun

© Jan-Erik Bruun



Jan-Erik Bruun

© Jan-Erik Bruun

Vuosina 2017 – 2018 Arandalle tehtiin suuri korjaus- ja muutostyö Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla Raumalla. Aluksen näkyvin muutos on sen pidentyminen yli seitsemällä metrillä. Arandan perää ja peräkantta muotoiltiin uudelleen ja aluksen keskelle lisättiin uusi lohko. Lisämetrien myötä tutkimus- ja laboratoriotilat laajentuivat.

Rungon uuden muodon ja voimansiirron uudistaminen ansiosta Aranda pystyy liikkumaan entistä paremmin Itämeren jäissä ja Jäämeren jääkentän reunamilla.

Video vaatii markkinointievästeiden sallimisen. Ole hyvä ja salli evästeet katsoaksesi sen.

Arandan korjaustyöt RMC:n telakalla. Muutosten myötä laivan pituus kasvoi 7 metriä.

Lue seuraavaksi

Tutkimusalus Arandan tekniset tiedot