Siirry sisältöön
Rahoittajat:

Velmu – vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointi

Merellä liikkuessa pääsee harvemmin ihailemaan vedenalaisia maisemia. Pinnan alla on kuhinaa samalla tavalla kuin metsässäkin, eivätkä kalat ja hylkeet ole meren ainoita asukkaita. Vedenalaista luontoa kartoittaa Velmu – ohjelma!


Vedenalaisella tutkimuksella on melko pitkät perinteet Suomessa, mutta tietoa on kerääntynyt rannikoltamme aikojen saatossa melko hajanaisesti. Tähän haasteeseen päätettiin 2000-luvun alussa vastata Velmu-ohjelmalla. Se kokosi yhteen hajanaiset aineistot, ohjasi joukon tutkimushankkeita ja lopulta suuntasi merille päämääränään selvittää lajien ja luontotyyppien esiintymistä rannikollamme.

Velmu pähkinänkuoressa!

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, Velmu, on kartoittanut meriluontoa vuodesta 2004 lähtien. Sinä aikana vedenalaisesta meriluonnosta ja lajistosta on kertynyt yli 170 000 havaintoa Suomen merialueelta. Velmun pitkäaikainen työ luonnon puolesta on saanut myös kansainvälistä tunnustusta, kun Velmu voitti Natura 2000 -palkinnon(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2020.

Velmu avasi myös suurelle yleisölle ikkunan vedenalaisiin maisemiin Meren Aarteet kirjan avulla vuonna 2017. Kirja sai uuden luvun Ahvenanmaan meriluonnosta ruotsinnoksen yhteydessä vuonna 2020. Mutta mikä tärkeintä, kattavat aineistot ja pitkäjänteinen työ niiden jalostamisen parissa ovat luoneet vankan tietopohjan suojelun edistämiseen ja luontokadon vastaiseen työhön.

Miten lajin levinneisyys määräytyy?

Kun liikkuu rannikkoa pitkin, huomaa, että lajisto pikkuhiljaa muuttuu pohjoiseen päin mentäessä, ja tarkkasilmäinen huomaa miten levät, kuten rakkohauru, pikkuhiljaa vähenevät ja vastaan tulee yhä enemmän putkilokasveja ja sammalia. Tämä muutos on seurausta veden suolaisuuden vähenemisestä. Velmu -ohjelman ansiosta meillä on paljon havaintoja lajistosta ja paljon tietoa ympäristömuuttujista merialueella.

Lajihavaintojen ja ympäristötiedon avulla voidaan rakentaa tilastollisia malleja, jotka kuvaavat lajien suhdetta ympäristömuuttujiin, ja näitä hyödyntäen voidaan luoda koko Suomen merialueen kattavia karttoja lajien levinneisyydestä. Tarkastelemalla useita lajien levinneisyyttä ja arvokkaita piirteitä kuvaavia karttoja voimme tunnistaa, minne mereiset luontoarvot keskittyvät. Tällaiset tarkastelut ovat erinomaisen tärkeitä, kun suunnitellaan uusien suojelualueiden sijoittumista ja eri merellisten toimintojen yhteensovittamista.

Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet (EMMA)

Moni ajattelee Itämeren vedenalaisen luonnon olevan samanlaista joka puolella Suomen rannikkoa. TV:n dokumenteissa näkyy yleensä rakkohaurua, sinisimpukoita ja meriajokasta. Viimeistään Velmu-ohjelma on poistanut tämän harhakuvitelman – ”perinteistä” Itämeren lajistoa löytyy vain suolaisemmilta merialueilta kuten Suomenlahdelta, Saaristomereltä ja Selkämereltä.

Jo reilusti ennen Merenkurkkua on esim. suolaisuusrajojensa äärillä sinnittelevä meriajokas kadonnut lajistosta. Merenkurkun pohjoispuolella häviävät myös muut suolaisemman veden lajit kuten rakkohauru, sinisimpukka, merirokko ja suurin osa punalevistä. Perämeren pohjukkaan päästäessä valloillaan ovat vesisammalet ja lukuisat makean veden putkilokasvit ja näkinpartaiset. Itäisellä Suomenlahdella lajisto muuttuu myös makeamman veden lajistoksi, mutta lajit ovat toiset kuin pohjoisessa (joukosta löytyy esim. uhanalainen tähtimukulaparta). Veden värikin muuttuu itää ja pohjoista ja niiden suuria jokisuistoja kohti mentäessä vihertävästä planktonlevävedestä humuspitoisen ruskeaksi eläinplanktonvaltaiseksi elinympäristöksi.

Tätä alueellista ainutlaatuisuutta ja merialueen luonnon arvoa kuvaamaan on Suomen rannikolta tunnistettu EMMA-alueita (ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet). Velmu-tietojen ja asiantuntijoiden avulla tunnistettiin esim. erityisen tärkeitä kalojen kutualueita tai jokisuistoja, uhanalaisten vesikasvien keskittymiä tai erityisten geologisten arvojen vedenalaisalueita.

Paikallisia helmiä tunnistamassa

Mitä tarkempaan kohtaan kartalla zoomataan, sitä enemmän löydetään paikallista monimuotoisuutta ja hienopiirteisyyttä. Jos Saaristomeren vedenalainen luonto on lajistoltaan Suomen mittakaavassa yksi monimuotoisimmista alueista, löytyy sieltäkin paikallisesti erityisiä hot spotteja. Paikallisia helmiä voivat olla esimerkiksi erityisen lajirikkaat fladat eli laguunit, jotka samalla toimivat kalojen kutualueina ja lastentarhoina, uhanalaisia lajeja pursuavat yksittäiset lahdet tai vaikkapa monimuotoinen luonnontilassa oleva, ihmispaineista vapaa meriluonto jonkin ulkosaaren ympärillä.

Paikallisia EMMA-alueita eli PEMMA-kohteita on tunnistettu tähän mennessä Helsingin ja Espoon edustoilta. PEMMA-työ jatkunee muuallekin Suomen rannikolla.

Menetelmään voi tutusta 2024 julkaistusta PEMMA-raportista(siirryt toiseen palveluun).

Velmun karttapalvelu sai uuden ilmeen

Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelu on oiva paikka tutkia EMMA- ja PEMMA-alueiden rajauksia. Karttapalvelusta löytyy myös Velmun keräämiä lajihavaintoja ja muita kiinnostavia aineistoja, jotka kertovat meriluonnosta ja sen tilasta. Karttapalvelu on julkinen; näin kuka tahansa voi helposti ja vapaasti tarkistaa, missä vedenalaisia kartoituksia on tehty ja mitä eläimiä, kasveja ja leviä pohjalta löytyi.

Kun lajihavainnot avaa kartalle, huomaa, että kartoituksia on tehty paljon pitkin Suomen rannikkoa. Jokaista lahtea ja luotoa ei kuitenkaan ole kartoitettu, mutta niistä kohdista voi tarkastella mahdollista lajistoa lajien levinneisyysmalleista. Malleista saa käsityksen siitä, missä olosuhteet erilaisille lajeille ja luontotyypeille ovat suotuisat, ja esimerkiksi siitä, missä tärkeimmät kalojen kutualueet voivat olla.

Pakohuonepeli: Kadonnut meribiologi


Jotta karttapalveluun tarttuminen olisi mahdollisimman mutkatonta, Velmu on kehittänyt virtuaalisen pakohuonepelin madaltaakseen kynnystä tutustua vedenalaiseen meriluontoon sekä karttapalveluun. Kekseliäisyyttä vaativa virtuaalinen pakohuonepeli ”Kadonnut meribiologi” johdattaa pelaajat vedenalaisen luonnon pariin tietotasosta riippumatta. Peli toimii parhaiten tietokoneella pelattuna.