Iso-Kraaselin majakka
Iso-Kraaselin tunnusmajakka ohjasi Raahen kaupunkiin
Iso-Kraaselin saari sijaitsee Perämerellä, Raahen kaupungin edustalla, noin 3 kilometrin päässä rannasta. Kreivi Pietari Brahe perusti Raahen vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Merenkulusta muodostui jo varhain tärkeä osa kaupungin elämää. Raahen kaupunki sai tapulioikeudet vuonna 1791, mistä johtuen kaupankäynti ja meriliikenne vilkastuivat. Kaupungin satamaan johti kolme meriväylää ja kaupungin edustalle, Iso-Kraaselin saarelle rakennettiin tunnusmajakka ja luotsiasema.
Kansallisarkisto
Kansallisarkisto
Kansallisarkisto
Vuosien saatossa vanhat merimerkit haurastuivat ja lopulta uusi tunnusmajakka rakennettiin vuonna 1852. Tunnusmajakasta valmistui omalaatuinen puutorni, jonka toinen sivu on punainen ja toinen valkoinen.
Iso-Kraaselin tunnusmajakka muodosti linjauksen Raahen satamaan johtavalle väylälle yhdessä Raahen kaupungin kirkontornin kanssa. Se muodosti toiminnallisen merimerkkiparin myös Taskun tunnusmajakan kanssa.
Harri Nyman, Museovirasto
Harri Nyman, Museovirasto
Harri Nyman, Museovirasto
Luotsitoiminta Iso-Kraaselin saarella
Tunnusmajakan vieressä toimi luotsien kaksikerroksinen tupa, jonka katolla oli matala tähystystorni. Sieltä käsin seurattiin laivoja kiikareiden ja kaukoputkien avulla. Luotsiaseman ympäristö oli avoin, sillä kaikki puut oli hakattu pois aina länsirannalle saakka.
Saarella päivysti luotsivanhin ja kolme luotsia, jotka tunsivat Raahen väylät paremmin kuin omat taskunsa. Myös tunnusmajakkaa käytettiin tähystyksen apuna ja sen salkoon nostettavien lippujen avulla annettiin merkkejä lähestyville aluksille. Salkoon vedetty lippu näkyi Raahen kirkon torniin, jossa toinen tähystäjä pystyi tiedottamaan kaupungille laivan tulosta.
Elämä Iso-Kraaselin saaressa oli vilkasta, ja luotsiasema oli kaiken keskus. Luotsit asuivat saaressa perheineen ja saaressa oli myös mökkejä. Lähellä olevalle mantereelle pääsi kulkemaan helposti, eikä saarelaisten tarvinnut elää eristyksissä, kuten monella muulla majakkasaarella. Vapaa-aika kulutettiin veneillen, kalastaen ja uiden tai marjoja keräten.
Anu Pöyskä, Museovirasto
Anu Pöyskä, Museovirasto
Anu Pöyskä, Museovirasto
Iso-Kraaseli on helppo retkeilykohde
Merenkulkulaitos luovutti luotsiaseman ja tunnusmajakan Raahen kaupungille vuonna 1983. Siitä lähtien saari on toiminut retkeilykohteena.
Iso-Kraaselissa on majoitusmahdollisuus ja vanhassa keltaisessa luotsituvassa toimii kesäkahvila. Saarta kiertää polku, jonka varrella voi tutustua paikan monipuoliseen luontoon ja merimaisemaan.
Saareen on myös jäänyt vanhojen purjelaivojen mukanaan tuomia painolastikasoja, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ympäröivillä vesialueilla on monia hylkyjä. Muinaisjäännöksiin ja hylkyihin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa(siirryt toiseen palveluun).
Harri Nyman, Musovirasto
Harri Nyman, Musovirasto
Harri Nyman, Musovirasto
Eksyminen Perämerellä
Iso-Kraaselin luotsin erehdys oli koitua jäänmurtaja Tarmon kohtaloksi
Vastavalmistunut komea jäänmurtaja Tarmo oli lähetetty avustamaan Perämeren kevätliikennettä alkukesällä 1908.
Iso-Kraaselin luotsi lähti avuliaana ohjaamaan Tarmoa Raahen satamaan, mutta jotain outoa tapahtui. Alus eksyi laivaväylältä ja osui vedenalaiselle karille. Tarmon pohja repeytyi, mutta se pääsi turvallisesti telakalle korjattavaksi. Koko kesän kestäneissä korjauksissa jouduttiin uusimaan kymmenittäin pohjalevyjä.
Onnettomuuden syyksi epäiltiin, että luotsi oli sekoittanut Raahen kirkontornin Iso-Kraaselin pookiin eli tunnusmajakkaan. Myös merenmittausten tarkkuutta epäiltiin. Tämän jälkeen luotsilaitos ei hetkeen lähettänyt ainuttakaan jäänmurtajaansa Perämerelle.
Tarinan lähde: Seppo Laurell, Suomen majakat 1999.
Jäänmurtaja Tarmo on nykyisin museolaivana Merikeskus Vellamon edustalla Kotkassa. Alukseen voi tutustua myös virtuaalisesti(siirryt toiseen palveluun).
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Merkittävät vuodet
1791
Raahen kaupunki saa tapulioikeudet
1852
Tunnusmajakka rakennetaan
1983
Tunnusmajakka ja luotsiasema siirtyvät matkailukäyttöön
Iso-Kraaseli on tärkeä merenkulun muistomerkki. Saaren rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kohde on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Tutustu kohteeseen Museoviraston rekisterissä!(siirryt toiseen palveluun)
Vierailu
Saareen on mahdollista mennä omalla veneellä tai tilaamalla kuljetuksen MeriRaahen kautta.
Lue lisää vierailusta:
Museoviraston karttapalvelu
P:7175303, I: 376119(siirryt toiseen palveluun) (ETRS-TM35FIN)
