Selkä-Sarven saari
Silakankalastajat asuttivat Selkä-Sarven karun ulkosaaren
Selkä-Sarven saari sijaitsee Perämerellä, Suomen ja Ruotsin rajan lähellä, noin 20 kilometrin etäisyydellä Kemin kaupungista. Alatornion ja Kemin rannikon kalastajat ja pyytäjät ovat käyttäneet Selkä-Sarven saarta tukikohtanaan siitä lähtien, kun se paljastui merestä maankohoamisen seurauksena 1500-luvun aikana. Saaren eteläpään kalastajakylä toimi kausipyyntitukikohtana kesäisin, jolloin kalastajat saattoivat asua saarella kuukausia.
Maija Matikka, Museovirasto
Maija Matikka, Museovirasto
Maija Matikka, Museovirasto
1700-luvulle tultaessa silakanpyynti oli yksi merkittävimmistä elinkeinoista koko Perämeren alueella. Tämä perinne jatkui Selkä-Sarvessa samanlaisena vuosisatoja. Huippukautena saarella oli asukkaita jopa noin 300, ja tiheään asutussa kalastajakylässä riitti vilinää.
1900-luvun aikana kylä alkoi hiljetä, koska moottoriveneiden yleistyessä kalastusta alettiin harjoittaa rannikolta käsin. Saari ei kuitenkaan autioitunut täysin. Kieltolain aikaan, vuosina 1919–1932, saaren eristäytynyt sijainti sopi mainiosti pirtun salakuljettajille tukikohdaksi ja kätköpaikaksi.
Hyvin säilynyt historiallinen kokonaisuus kutsuu tutustumaan
Selkä-Sarven saari sijaitsee Perämeren kansallispuiston kauniissa maisemissa ja on Metsähallituksen ylläpitämä retkikohde. Saareen pääsee ainoastaan omalla veneellä. Karikkoiset vedet tarjoavat haasteita sen lähestymiseen. Saaren korkein kohta on vain neljän metrin merenpinnan yläpuolella. Sille on ominaista vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen. Saaren monipuoliseen ja mielenkiintoiseen luontoon voi tutustua kilometrin mittaisella luontopolulla.
Saaren sadoista kalastajien mökeistä on jäljellä vain kahdeksan. Tiheästä asutuksesta on jäljellä raunioita, menneistä kalastuselinkeinoista kertovat verkkotelineet, kalamajat ja kellarit.
Luontopolun eteläpäässä on 1860-luvulla rakennettu alkuperäisenä säilynyt Ailinpietin kalamaja, joka on vierailijoille avoin nähtävyys. Kämppä on nimetty ensimmäisen omistajan, Arvid Ailinpietin mukaan. Sen lähellä on vanha tynnyripooki eli merimerkkinä toiminut korkea paalu, jonka huipulla on tynnyri. Lisäksi saaren kivistä ja kallioista voi löytää eriaikaisia hakkauksia ja puumerkkejä. Niitä tehtiin luppoajalla karulla saarella, kun sää ei sallinut merelle lähtöä.
Saarella on aurinkokello ja perimätiedon mukaan myös jatulintarha eli kivinen labyrintti, joka vielä odottaa löytäjäänsä. Modernin ilmeen saareen tuovat teräksinen tähystystorni, helikopterin laskeutumisalue ja kansallispuiston partiomaja.
Saaren edustalla voi sukeltaa vedenalaiseen maailmaan
Selkä-Sarven saarta ympäröivillä karikkoisilla vesialueilla on monia haaksirikkoutuneita hylkyjä, joihin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.(siirryt toiseen palveluun)
Riikka Tevali, Museovirasto
Riikka Tevali, Museovirasto
Riikka Tevali, Museovirasto
Julianin haaksirikko Selkä-Sarven edustalla
Haaksirikon tiilet hyötykäyttöön
Yksi Selkä-Sarven saaren lähelle haaksirikkoutuneista aluksista on kuunari Julian, joka kuljetti dynamiitti- ja tiililastia. Kapteeni C.P. Mattsonin mukaan Julian ajoi karille kovassa sumussa heinäkuussa vuonna 1890. Osuman jälkeen alus hinattiin lähelle Selkä-Sarven rantaa, jossa osa sen lastista purettiin. Lopulta alus upposi muutaman metrin syvyyteen. Julianista peräisin olevia tiiliä voi nähdä tänäkin päivänä Perämeren saarien savupiipuissa ja pihagrilleissä. Hylky löydettiin Selkä-Sarven kaakkoiskärjen itärannalta vuonna 2010.
Lari Järvinen, Metsähallitus
Lari Järvinen, Metsähallitus
Lari Järvinen, Metsähallitus
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Selkä-Sarven saari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen ”Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat”. Kohde on merkittävä kulttuuriperintökohde monipuolisen ja kerroksellisesti säilyneen historiansa takia.
Vierailu
Vierailu
Selkä-Sarven saareen pääsee kesäisin järjestettävillä risteilyillä tai taksiveneellä, tai sinne voi rantautua omalla veneellä, tai esimerkiksi melomalla. Talvisin saareen pääsee hiihtämällä tai moottorikelkalla Ruotsin puolelta väylää. Saaren pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee Sarven retkisatama, jonne johtaa merkitty veneväylä luoteesta. Saarella on myös majoitusmahdollisuus autiotuvissa (esimerkiksi Selkä-Sarvessa(siirryt toiseen palveluun)) tai telttailualueella.
Lisää tietoa löytyy Luontoon.fi -sivustolta.(siirryt toiseen palveluun)
Museoviraston karttapalvelu
P: 7279170, I: 370791(siirryt toiseen palveluun) (ETRS-TM35FIN)
