Sinilevät ovat maapallon vanhimpia eliöitä

Sinileviä eli syanobakteerita on elänyt maapallolla jo alusta lähtien ja niiden yhteyttämisestä vapautunut happi oli ensivaihe Maan ilmakehän synnylle. Sinilevät yhteyttävät levien tapaan, mutta ne ovat bakteereita. Sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia myrkyllisiä sekä terveydelle muutoin haitallisia yhdisteitä, joten kaikkiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varoen.

Sinilevät (sinibakteerit) kuuluvat Itämeren kasviplanktoniin. Kasviplankton huolehtii meren ulappaekosysteemien perustuotannosta, eli kasviplankton toimii eläinplanktonin ravintona ja tuottaa ilmakehään happea. Itämerestä tunnetaan nykyään noin 2000 kasviplanktonlajia.

Lue myös tämä

Kasviplanktonin kuvagalleria

Sinileviä on vedessä aina jonkin verran. Ne kuitenkin huomataan usein vasta, kun niiden määrä runsastuu kesällä. Alkukesällä vesi on usein liian viileää sinileville ja ne joutuvat kilpailemaan muiden kasviplanktonlajien kanssa.

Sinileviä esiintyykin Itämeressä eniten kesällä, kun vesi on lämmintä eli heinä-elokuussa. Tällöin vedessä on paljon eläinplanktonia, mutta sille ei maistu ravintoarvoltaan huono sinilevä. Siksi eläinplankton ei juuri häiritse sinilevien lisääntymistä ja sinilevät kasvavat muodostaen voimakkaita kukintoja. Suurin osa sinilevistä hajoaa jo vedessä, ja vain pieni osa vajoaa pohjalle.

Merenpintaa ylhäältä päin kuvattuna. Pinnassa näkyy kellertäviä sinileväkukintoja

Sinilevää Suomenlahdella

Sinilevää Suomenlahdella heinäkuussa 2018 Rajavartiolaitoksen lentokoneesta nähtynä.

Sirpa Lehtinen

Sinilevillä on useita kilpailuetuja verrattuna muihin leviin. Osa sinilevistä hyödyntää ilmakehästä veteen sekoittunutta kaasumaista typpeä ja tarvitsee kasvaakseen vedestä vain fosforia. Siksi hapettomilta pohjilta vapautuva fosfori suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Osa sinilevistä kykenee myös varastoimaan ravinnefosforia. Lisäksi sinilevillä on soluissaan kaasurakkuloita, joiden avulla ne voivat nousta valoisaan pintakerrokseen. Sinilevien typensidonta tuottaa ravinteita myös muiden levien käyttöön.

Lue myös tämä

Näin tunnistat sinilevän

Osa Itämeren sinileväkukinnoista on myrkyllisiä. Myrkyllisyyden varmistaminen vaatii kuitenkin aina tarkempia testejä. Siksi kaikkia sinileväkukintoja on syytä varoa eikä sinileväiseen veteen kannata mennä uimaan. Sinilevävettä ei tule käyttää saunan löylyvetenä, koska myrkkyhöyryt ovat vaarallisia hengittää.

Myrkytystietokeskus vastaa puhelimitse ympäri vuorokauden äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin maksuttomassa numerossa 0800 147 111.