Levät ryhmitellään perinteisesti väripigmenttien mukaan viher-, rusko- ja punaleviin. Sävyihin perustuvaa ryhmittelyä ei kannata pitää yksiselitteisenä leväryhmän määrittäjänä, sillä kaikista ryhmistä löytyy nimivärin lisäksi myös muun värisiä levälajeja.
Suurin osa levistä luokitellaan kasveiksi
Levistä suurin osa kuuluu kasvikuntaan, ja niitä voi luonnehtia yksinkertaisiksi kasveiksi. Ne toimivat vesiekosysteemissä kasvien lailla yhteyttäjinä ja muodostavat ravintoketjun perustan.
Levät eroavat maakasveista siten, että niillä ei ole lainkaan juuria. Levien rakenteita kutsutaan varren ja lehtien sijaan sekovarreksi. Juurien sijaan levillä on erilaisia kiinnittymisrakenteita, joilla ne pystyvät takertumaan koviinkin kasvualustoihin.
Ravinteet eivät siirry näiden rakenteiden kautta leviin, vaan levät suodattavat kaiken tarvitsemansa sekovarren kautta suoraan vedestä.
Värikkäät levät tuovat eloa vedenalaiseen maisemaan
Levät tekevät valoisan vyöhykkeen vedenalaisista elinympäristöistä värikkäitä. Ne tarjoavat suojaa ja ravintoa monille selkärangattomille sekä kaloille. Levät muodostavat vedenalaisia niittyjä ja metsiä, joita ilman maisema pinnan alla olisi suureksi osin paljas ja karu.
Suomen rannikon kovien pohjien leväyhteisöt esiintyvät tyypillisesti vyöhykkeinä, joissa lajistoa määrittelee valon määrä ja kasvupaikan avoimuus. Aivan vesirajassa yleisimmät lajit kuuluvat viherleviin. Syvällä, lähes auringonvalon ulottumattomissa selviävät enää punalevät.
Kookkaat ruskolevät sijoittuvat näiden vyöhykkeiden väliin. Rannikkovedet ovat samentuneet rehevöitymisen myötä, ja perinteiset levävyöhykkeet ovat kaventuneet ja siirtyneet osittain päällekkäisiksi.
Levät esiintyvät usein vyöhykkeinä syvyyden mukaan.
Levät kasvavat kovilla ja pehmeillä pohjilla
Vaikka suurin osa levistä kasvaa koviin pohjiin kiinnittyneinä, myös hiekka- ja liejupohjilta löytyy kookkaita leviä. Näkinpartaislevät muistuttavat ulkomuodoltaan enemmän vedenalaisia putkilokasveja kuin leviä, mutta juurettomina ravinteiden suodattajina ne kuitenkin kuuluvat levien ryhmään. Samoin kovasta kasvualustasta irti repeytyneet haurut voivat jatkaa kasvuaan pehmeillä pohjilla - joko löyhästi liejuun tarrautuneina tai irtopalloina pyörien.
Sinilevät eivät kuulu levien ryhmään
Kutsumanimestään huolimatta sinilevät kuuluvat bakteereihin, ja niiden virallinen nimi onkin syanobakteerit. Ne käyttäytyvät vedessä samalla tavalla kuin leviin kuuluvat planktiset panssari- ja piilevät, mutta ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia.