Kasviplanktoneita voidaan tarkastella mikroskoopilla
Kasviplankton koostuu mikroskooppisen pienistä levistä, jotka keijuvat eli leijuvat vedessä. Ihmissilmään levät näkyvät usein ruskeana, punaisena tai vihreänä veden värjäytymänä tai jopa massana, mutta mikroskoopilla katsottuna aukeaa uskomattoman monipuolinen maailma. Kasviplanktonin kuvagalleriasta näet miltä eri planktonlajit näyttävät!
Kuvagallerian kuvat on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonseurannan puitteissa ja käytettäessä kuvia, niiden yhteyteen tulee laittaa merkintä kuvan ottajan nimestä. Kuvaajan nimi ja lisätietoa lajeista näkyy klikatessa kuvaa.
Sinilevät
Sinilevät(siirryt toiseen palveluun) eli syanobakteerit (Cyanophyceae) ovat maapallon vanhimpia eliöitä ja niitä on ollut maapallolla jo 2,7 mrd vuotta sitten. Vaikka sinilevät lasketaan kuuluvaksi kasviplanktoniin, ne ovat rakenteeltaan bakteereita. Ne kuitenkin yhteyttävät kasvien tavoin, minkä vuoksi ne ovatkin tärkeitä ravintoverkon tuottajia. Sinileville tyypillinen sinertävä väri johtuu a-klorofyllistä ja fykosyaani -pigmenteistä. Itämeressä elää noin 80 planktista sinilevälajia ja osa niistä on myrkyllisiä. Haitallisia sinileväkukintoja aiheuttavat useimmiten Aphanizomenon flos-aquae ja Nodularia spumigena lajit.
Panssarisiimalevät
Panssarisiimalevät eli dinoflagellaatit ovat pääasiassa yksisoluisia ja kaksisiimaisia leviä. Itämeressä on yli 200 panssarisiimalevälajia ja ne muodostavat tärkeän osan Itämeren kasviplanktonista. Nimensä tämä leväryhmä on saanut selluloosalaatoista koostuvasta panssarista, joka osaa lajeista peittää. Osa panssarisiimalevistä on myrkyllisiä. Panssarisiimalevät muodostavat ajoittain massaesiintymiä, jotka värjäävät veden ruskeaksi tai punertavaksi. Osa lajeista taas tuottaa valoa bioluminesenssin kautta.
Panssarileviä esiintyy Itämeressä ympäri vuoden ja ne muodostavat suuren osan Itämeren kevätkukinnasta eli keväällä tapahtuvasta levien runsastumisesta. Osa lajeista esiintyy myös jään onteloissa.
Piilevät
Piilevät(siirryt toiseen palveluun) ovat yksisoluisia keltaruskeita leviä. Itämeressä elää noin 700-800 planktista piilevälajia ja ne ovatkin tärkeä osa Itämeren kasviplanktonia. Nimensä piilevät ovat saaneet piidioksidista koostuvasta soluseinästään, frustulista. Piileviä esiintyy ympäri vuoden, mutta niitä on vedessä runsaimmin kylmän veden aikaan. Osa lajeista esiintyy myös jään onkaloissa. Keväällä runsaina esiintyvät piilevät voivat värjätä veden ruskeaksi, mutta ne eivät ole myrkyllisiä.
Nielulevät
Nielulevät(siirryt toiseen palveluun) ovat yksisoluisia siimaleviä, joita elää Itämeressä parikymmentä lajia. Useimpia niistä esiintyy ympärivuoden ja ajoittain hyvinkin runsaasti. Niiden nimi tulee solun vatsapuolella olevasta ontelosta, eli nielusta, johon levien kaksi eripituista uintisiimaa kiinnittyvät. Solut ovat muodoltaan litteitä ja soikeita tai pisaranmallisia, eikä niillä ole jäykkää soluseinää. Nielulevistä ei tunneta myrkkyjä tuottavia lajeja.
Silmälevät
Silmälevät(siirryt toiseen palveluun) ovat yksisoluisia leviä joilla on yksi tai kaksi (joskus neljäkin) uintisiimaa. Silmälevät ovat saaneet nimensä solun etupäässä sijaitsevasta punaisesta silmätäplästä, jolla ne aistivat valoa. Suurin osa silmälevistä on makean veden lajeja, Itämeressä niitä elää noin 40 lajia. Ajoittain varsinkin Eutreptiella gymnastica -laji muodostaa joukkoesiintymiä eli kukintoja värjäten veden vihreäksi.
Kultalevät
Kultalevät(siirryt toiseen palveluun) ovat pääosin makeassa vedessä viihtyviä kellertävän ruskeita leviä.
Viherlevät
Viherlevät(siirryt toiseen palveluun) ovat suuri ja monimuotoinen leväryhmä, joista suurin osa elää makeissa vesissä. Ne ovat levistä läheisintä sukua varsinaisille kasveille. Viherlevien ryhmässä on sekä makroleviä, eli kookkaita, paljain silmin nähtäviä leviä, että mikroskooppisen pieniä kasviplanktonleviä.
Tarttumalevät
Tarttumalevät(siirryt toiseen palveluun) ovat pienikokoisia siimallisia leviä. Osa lajeista tuottaa levämyrkkyjä ja aiheuttaa kalakuolemia.
