Siirry sisältöön
Rahoittajat:

Tutustu merentutkijoiden työhön ja selvitä millaisia aarteita merenpohjasta löytyy

Millaista on merentutkijan työ? Miten tutkimusta rahoitetaan ja miten tuloksista viestitään? Millaisia esineitä meriarkeologit ovat löytäneet laivojen hylyistä? Merentutkijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin artikkeleissa, jotka tarjoavat kiehtovia yksityiskohtia Itämeren tutkimisesta.


  • Näkökulma

    Tällaista on meriarkeologin työ Suomessa

    Kun mainitsee uudelle tuttavalle työskentelevänsä meriarkeologina, yleisin reaktio on ihmetys tai mielenkiinto. Sitten seuraa hämmentyneitä kysymyksiä: mitä meriarkeologi voi tehdä Suomessa? Onko täällä tutkittavaa? Vastaus on kyllä. Tutkittavaa riittää lähes loputtomiin.

  • Näkökulma

    Mistä rahat merentutkimukseen?

    Merentutkimus tuottaa tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista sekä luonnonvarojen suojelusta ja hyödyntämisestä. Merentutkimuksella saadaan tietoa myös toimenpiteistä, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan meren tilaa.

  • Näkökulma

    Meriarkeologian historiaa

    Haaksirikkoutuneet hylyt ovat kautta aikojen kiinnostaneet ihmisiä. Pitkään hylyt nähtiin uudelleen hyödynnettävänä materiaalina, ei niinkään historiallisina tutkimuskohteina. Haaksirikkoutuneilla hylyillä harjoitettiin pelastustoimintaa ja joskus jopa hylynryöstöä, eikä niiden raja ollut aina täysin selkeä.

  • Näkökulma

    Meriarkeologia harrastuksena

    Suomen merialueet tarjoavat meriarkeologiaa harrastavalle sukeltajalle loputtomasti tutkittavaa. Itämeressä puualusten hylyt säilyvät satoja vuosia haaksirikon jälkeenkin. Harrastustoiminta on aktiivista koko Suomessa, etenkin rannikkoalueilla. Hylkyjä ja harrastustoimintaa löytyy myös maamme sisävesistä.

  • Näkökulma

    Pullopostia Itämerestä eli kuinka vedenalaisesta luonnosta viestitään?

    Suurin osa ihmisistä ei koskaan itse pääse käymään Itämeren pinnan alla. Veden alta löytyvät lajit täytyy etsiä netistä, kirjoista ja harvoista dokumenteista. Itselle vieraita ja tuntemattomia luontoarvoja on vaikea innostua suojelemaan.

  • Näkökulma

    Meriluonnon puolesta – Biodiversea Life IP kartoittaa, kehittää ja kunnostaa

    Kahdeksan vuotta, 20 miljoonaa euroa ja yli sata ihmistä töissä. Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi, Biodiversea LIFE IP, starttasi keväällä 2022 ensimmäiseen maastokauteen. Maastotiimit ovat huhtikuusta alkaen työskennelleet niin harjuksen emokalojen pyynnin, lintulaskentojen, vieraspetopyyntien, meriluonnon kunnostusten kuin kestävän luontomatkailunkin kehittämisen parissa.

  • Näkökulma

    Mitä tarkoittaa Itämeren ennallistaminen ─ ja miksi se kannattaa?

    Keskustelu ennallistamisen ympärillä käy kuumana. Olisiko aika viilentää sitä kääntämällä katse Itämereen, jonka keskilämpötila marraskuussa on kahdeksan asteen paikkeilla? Myös mereisiä luontotyyppejä voidaan ennallistaa, joskin pinnanalaisia ennallistamisia on tähän mennessä toteutettu Suomessa vasta melko vähän ja uusia menetelmiä pilotoiden. Kokeiluista saadut tulokset ovat rohkaisevia: fladan kynnyksen palauttamisella ja meriajokasniityn siirtoistutuksella voidaan hidastaa meren luontokatoa.

  • Näkökulma

    Mitä on ekologinen kompensaatio?

    Tarve turvata biologista monimuotoisuutta on maailmanlaajuisesti suuri. Ihmisen toiminta merellä, rannikolla ja valuma-alueella aiheuttaa osaltaan Itämeren luonnon tilan heikentymistä.

  • Näkökulma

    Merellinen kulttuuriperintö mukana kansainvälisissä hankkeissa

    Hankeyhteistyö on osa Museoviraston kansainvälistä toimintaa. Vuosittain virasto on mukana erilaisissa kansainvälisissä merellisissä hankkeissa. Hankkeissa koottuja tietoja käytetään hyväksi myös Suomen kulttuuriperintöalan kehittämisessä.

  • Näkökulma

    Itämeri tuottaa hyötyjä ihmisille

    Ihmiset ovat hyödyntäneet Itämerta satojen, ellei jopa tuhansien vuosien ajan. Itämeri tarjoaa meille monia hyötyjä, kuten ravintoa ja virkistäytymismahdollisuuksia. Se tuo meille myös näkymättömämpiä hyötyjä, kuten ilmastonsäätelyä, joka tapahtuu esimerkiksi sitomalla hiiltä pohjasedimenttiin. Kaikkia näitä Itämerestä ja muusta luonnosta saatavia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

  • Näkökulma

    Ahvenanmaan merialueiden kartoitus ja seuranta

    Erilaisia kartoitusprojekteja toteutetaan, jotta luotaisiin luotettava perusta merialueiden suojelemiselle, Ahvenanmaan vesien hoidolle ja eri toimintojen suunnittelulle sekä mahdolliselle hyödyntämiselle merialueilla.

  • Näkökulma

    Arkeologisesti tutkittuja hylkyjä Suomessa

    Arkeologisia kenttätutkimuksia tehdään vuosittain useilla hylkykohteilla. Tässä näkökulmatekstissä esitellään kymmenen kiinnostavaa, eri vuosikymmenten aikana tutkittua hylkykohdetta Suomessa. Kaikki hylyt ovat tarjonneet uutta tietoa elämästä merellä vuosisatojen ajalta.

  • Näkökulma

    Onko tässä Suomen kiinnostavin työ? Podcast vie meribiologien matkassa Itämeren luontoaarteiden ääreen

    Metsähallituksen uusi podcast-sarja johdattaa kuulijan pintaa syvemmälle tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen luontoon ja sen suojelutyöhön.