Takaisin näkökulmiin

---

Merellinen kulttuuriperintö mukana kansainvälisissä hankkeissa

Hankeyhteistyö on osa Museoviraston kansainvälistä toimintaa. Vuosittain virasto on mukana erilaisissa kansainvälisissä merellisissä hankkeissa. Hankkeissa koottuja tietoja käytetään hyväksi myös Suomen kulttuuriperintöalan kehittämisessä.

Itämeren vedenalainen kulttuuriperintö on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen monipuolista ja hyvin säilynyttä. Tämä rikas kulttuuriperintö on mukana Itämeren alueen merialuesuunnittelussa sekä turismipotentiaalin hyödyntämisessä. 

Vuosina 2017–2020 toteutetussa BalticRIM-hankkeessa luotsattiin merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä mukaan merialuesuunnitteluun. Vuosina 2017-–2019 toteutetussa Baltacar-hankkeessa taas edistettiin hylkyjen sukellusturismia luomalla ns. hylkypuistoja.

Merialuesuunnittelu on edelleen ajankohtainen teema Euroopassa

Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Kulttuuriperintö on yksi käyttömuoto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus, laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot. 

Merialuesuunnittelun taustalla vaikuttaa EU:n merialuesuunnitteludirektiivi vuodelta 2014. Suomessa laadittiin kolme merialuesuunnitelmaa rannikon maakuntien liittojen yhteistyönä maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. 
 
BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hanke toi merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä mukaan Itämeren alueen merialuesuunnitteluun. Hanke edisti tietoisuutta merellisen kulttuuriperinnön merkityksistä, ilmiöistä, tietolähteistä ja kulttuuriperinnön roolista osana sinistä kasvua.

Hankkeen loppuraportti ja käsikirja koostavat yhteenvetona hankkeen suosituksia, hyviä käytäntöjä sekä tilannekatsauksia eri maiden merialuesuunnittelusta ja käytännöistä. Hankkeen verkkosivu, Data Portaali sekä WIKI-sivusto tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeen työpaketeista, teemoista, Itämeren merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä, termeistä ja tuloksista.
 
Hankkeen kumppaneina oli Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä. Hanketta veti Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto. Suomesta mukana olivat hankekumppaneina Museovirasto, Metsähallitus ja Turun yliopisto. Muita kansallisia kumppaneita ovat Ålands Landskapsregering Kulturbyrån, Kymenlaakson Liitto ja Sukeltajaliitto.

Mitä BalticRIM-hanke käytännössä teki?

BalticRIM-hankkeessa tehtiin vedenalaisia kenttätöitä eri puolilla Itämerta ja Suomea. Suomessa Museovirasto ja Metsähallitus tekivät yhdessä BalticRIM-hankkeen kenttätöitä vuonna 2018 ja 2019 Jussarössä, Lahialla, Virolahdella, Korpoströmissä sekä laajoilla alueilla Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa. Kenttätöissä kartoitettiin Itämeren ja Suomen kiinnostavimpia laivaloukkuja eli hylkykeskittymiä, merellisiä taistelualueita, vanhoja satamia ja vedenalaisia kulttuurimaisemia.  Kokonaisuudessaan kenttätyöt tuottivatkin runsaasti uutta tietoa erilaisista kohdetyypeistä, muun muassa 21 uutta hylkykohdetta. Pistemäisen tiedon sijaan kartoille piirrettiin laajempia merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita, joihin yhdistettiin myös luontoarvoja. Nyt tämä tieto sekä kenttätyöraportit ovat saatavilla Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön palveluikkunassa (www.kyppi.fi(siirryt toiseen palveluun)).

Hankkeen tutkimusosuudessa tarkasteltiin vedenalaisen maiseman kokemista ja tuotiin se pinnan alta mukaan yleiseen maisemakeskusteluun. Työkalu avaa myös maiseman kokemuksellisuutta sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön ykseyttä. Sukeltajien käsityksiä ja kokemuksia vedenalaisesta maisemasta kerättiin kyselytutkimuksella yhdessä Sukeltajaliiton kanssa. Sukeltajat määrittelevät vedenpinnan alla aukeavan maiseman hyvin tunnepitoisesti ja se koettiin usein majesteetillisena ja rauhoittavana. Maisemaan kuuluu olennaisesti myös sen rakentumisen historia ja vedenalainen kulttuuriperintö. Monet sukeltajat ovatkin aktiivisesti mukana kartoittamassa esimerkiksi hylkyjä ja haluavat myös suojella pinnanalaista maailmaa.

Meriarkeologisten kenttätöiden ja niitä edeltäneiden alueellisten työpajojen tavoitteena oli kerätä arvokasta tietoa pakallistasolta ja lisätä tietoisuutta vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä. Kävijäkyselyillä kartoitettiin sukeltajien mieltymyksiä, toiveita ja paikkoja, joissa sukelletaan aktiivisesti. Lisäksi hankkeessa parannettiin myös merellisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta, käytettävyyttä muun muassa osana ns. sinistä kasvua, kuten merellistä matkailua.

Baltacar- hanke ja vedenalainen turismi

Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface oli Viron, Suomen ja Ruotsin yhteinen EU-projekti, jossa tähdättiin vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella. 

Tavoitteena on edistää kulttuurimatkailua muinaisjäännöksille niiden alkuperäisessä ympäristössä eli parantaa hylkyjen saavutettavuutta merenpohjassa. 

Hankkeessa etsittiin myös uusia tapoja esittää vedenalaista kulttuuriperintöä, jotta myös ei-sukeltavien keskuudessa heräisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintöä kohtaan. Hylyistä tehtiin esimerkiksi 3D-malleja ja printtejä, opaskirjoja ja esitteitä, sekä 360˚-kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia.

Suomessa projektin pääosassa olivat neljä eriaikaista hylkyä Suomenlahden rannikolta. Helsingin edustalla vuonna 1788 uponnut linjalaiva Helsingin Kronprins Gustav Adolf, Hangossa 1600-luvun hollantilaistyyppinen Kaapelihylky, Kemiönsaaressa 1800-luvun purjealukset Garpen 1 ja Keulakuvahylky. Hankkeessa kyseisten hylkyjen saavutettavuutta parannettiin asentamalla hylyille poijuja, opastauluja ja -köysiä. Myös ankkurointisysteemejä parannettiin, minkä tarkoituksena edistää vastuullista turismia.

Saavutettavuuden parantaminen hyödyntää hylkyjen kunnon seurantaa ja suojelua. Hylyillä vierailevien sukeltajienkin toivotaan jakavan kuviaan ja havaintojaan sekä kertovan, mikäli hylyissä tai niiden rakenteissa on tapahtunut muutoksia.

Lue lisää tietoa hankkeista Museoviraston sivuilta.(siirryt toiseen palveluun)

---

Takaisin näkökulmiin