Pyöriäisen havaitsemiseen tarvitaan tuuria
Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi maailman pienimmistä hammasvalaista. Aikuiset naaraat ovat noin 160 cm pituisia ja 60 kilon painoisia. Koiraat ovat yleensä kooltaan naaraita hieman pienempiä, mitoiltaan noin 145 cm ja 50 kg.
Pyöriäinen on muodoltaan lyhytruumiinen ja pyöreähkö, sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille tyypillinen kuono. Pyöriäisen väritys vaihtelee tummanharmaasta lähes mustaan, kyljet ovat etuosastaan vaaleamman harmaat ja vatsapuoli on valkoinen. Suupielestä rintaeviin kulkee kapea tumma juova. Selkäevä on matala, kolmiomainen ja takaosastaan hieman kovera.
Pyöriäistä voi olla vaikea havaita, etenkään jos merellä on yhtään aallokkoista. Yleensä pyöriäisestä nähdään vain nopea pyörähtävä pintakäynti, jonka aikana näkyviin tulee pinnan yläpuolelle vain osa selkää ja kolmiomainen selkäevä. Pyöriäisen pää ja pyrstö eivät tule juuri koskaan näkyviin. Sen voi toisinaan havaita lepäilemässä paikallaan veden pinnassa, varsinkin tyynellä säällä.
Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksin tai muutaman yksilön ryhmässä. Ne eivät hakeudu ihmisten ja aluksien läheisyyteen, minkä vuoksi niiden havainnointi on entistäkin haastavampaa.
Pyöriäinen syö pääasiallisesti kalaa
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna pyöriäisen pääravintokohteissa ja lajikoostumuksessa on suuria alueellisia ja ajallisia vaihteluita. Pyöriäinen on ravinnonkäytössään opportunisti, eli se käyttää yleensä kulloinkin parhaiten saatavilla olevaa ravintoa. Suomen merialueella sen ravintoa on muun muassa runsaana esiintyvä silakka ja kilohaili.
Pyöriäinen on harvinainen näky Suomen merialueella
Itämeren pääaltaan populaatio on äärimmäisen uhanalainen
Pyöriäinen on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi lajiksi. Itämeren pyöriäiskanta kuitenkin romahti 1900-luvun puoleen väliin mennessä muun muassa metsästyksen, kalastuksen sivusaaliiksi joutumisen ja ympäristömyrkkyjen seurauksena, eikä kanta ole päässyt toipumaan.
Itämeren pääaltaan kanta luokitellaan nykyään äärimmäisen uhanalaiseksi. Kansainvälisen SAMBAH-hankkeen neljä vuotta kestäneen akustisen aineistonkeruun ja analysoinnin perusteella Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioitiin noin 450 yksilöä.
SAMBAH-hankkeessa Suomen lounaiselta avomerialueelta saatiin marras-huhtikuun välisenä aikana akustisia- eli äänihavaintoja pyöriäisistä. Näköhavainnot ovat puolestaan yleisimpiä kesäaikaan Suomen merialueella ihmisten ollessa meren äärellä. Nämä tulokset osoittavat, että pyöriäinen on harvalukuinen, mutta esiintyy säännöllisesti myös Suomen merialueella.
Lajin Itämerellä selviytymisen merkittävin uhkatekijä on arvioitu olevan kalastuksen sivusaaliiksi jääminen, etenkin Itämeren eteläisessä osassa. Suomen merialueella pyöriäisten jääminen kalastuksen sivusaaliiksi on äärimmäisen harvinaista. Joulukuussa 2018 yksi yksilö takertui kalastajan verkkoon Nauvossa. Todennäköisesti tehokkain keino elvyttää pyöriäiskantaa on haitallisten kalastusmuotojen rajoittaminen alueilla, joissa pyöriäisten tiedetään esiintyvän säännöllisesti.
Nykyisin Itämeren pyöriäisiä uhkaa myös ravinnon mukana tulevat, ja kudoksiin kertyvät ympäristömyrkyt sekä ihmistoiminnoista aiheutuva vedenalainen melu. Itämeren pyöriäisten suojelu on sisällytetty useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja säädöksiin sekä Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.