Tankar kasvoi kalastajakylästä luotsi- ja majakkasaareksi

Parhaimmillaan saarella saattoi majailla kesäisin jopa 100 kalastajaa perheineen. Heidän kerrotaan pitäneen valoa yhdessä saaren taloista, jotta ulkomerellä olleet kalastajat osasivat takaisin kotiin pimeän tullen.

Vuonna 1754 kalastajat rakensivat kylään pienen kirkon, joka on yhä paikallaan. Myös luotsitoiminta saarella alkoi jo 1700-luvulla, jolloin kylään rakennettiin luotsitupa ja ensimmäinen merimerkki. Saarella toimi neljä luotsia ohjaamassa ohikulkevaa liikennettä.

Tankarille tarvittiin valomajakka

Tankarilla huomattiin tarve valomajakalle, kun merenkulku lisääntyi Perämerellä 1800-luvulla. Metalliosista koottu punavalkea majakka rakennettiin vuonna 1889.

Tankarin majakka on lähes 30 metriä korkea. Sisätiloissa on ainoastaan avoin kierreportaikko ja valolaitteet. Aluksi majakan valo kantoi 13 meripeninkulman, eli noin 25 kilometrin päähän.

Kun majakka sähköistettiin 1970-luvulla, valo kantoi jopa 50 kilometrin päähän. Pian sähköistämisen jälkeen majakka automatisoitiin. Majakanvartijoille ei enää ollut käyttöä ja kaikki virat lakkautettiin. Elämä idyllisellä saarella hiljeni.

Vanha majakkasaari matkailukohteena

Tankar on ollut suosittu retkeilykohde jo 1900-luvulta lähtien. Hyväkuntoinen majakka on yhä toiminnassa ja sen tornista pääsee ihailemaan Perämerelle avautuvia maisemia.

Majakanvartijoiden elämästä saarella kertovat majakan itäpuoliset vanhat rakennukset, jotka muodostavat umpipihan. Luotsiasema on hieman erillään pihapiirin ulkopuolella. Saarella on myös muita rakennuksia, kuten sumumerkinantolaitos ja uudempi luotsiasema vuodelta 1975. Saaren rakennuksia on kunnostettu matkailukäyttöön.

Kalastajien vanhoja majoja Tankarin saarella.

© Riikka Alvik, Museovirasto

Tankarin vuonna 1754 rakennettu kappeli.

© Riikka Alvik, Museovirasto

Avoin varvikkomaisema Tankarin saaren sisäosissa.

© Riikka Alvik, Museovirasto

Saaren yleisilmettä kuvastaa karu, kallioinen maisema varvikkoineen. Sen seassa on rykelmä pieniä eri ikäisiä mökkejä, laitureita ja muita saaristolaiseen elinympäristöön liittyviä rakenteita.

Saarella on runsaasti muuta nähtävää, kuten hylkeenpyyntimuseo ja vanha 1700-luvulla rakennettu kappeli. Saaren merelliseen luontoon voi tutustua opastettua luontopolkua pitkin. Saarella toimii myös lintuasema. Kaiken tämän kruunaa avara meri.

Tankarin saarta ympäröivillä karikkoisilla vesialueilla on monia haaksirikkoutuneita hylkyjä, joihin voit tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.(siirryt toiseen palveluun)

Lue lisää Tankarin saaresta Kokkolan verkkosivuilta!(siirryt toiseen palveluun)

Tarinalaatikko

---

Syysmyrskyssä

Tankarin saaren henkilökunnalle kävi ikävästi eräänä syksyisenä päivänä vuonna 1855. Luotsivanhin, luotsi sekä apupoika lähtivät avustamaan merellä ollutta laivaa, mutta eivät päässeet alukselle saakka hurjan merenkäynnin vuoksi. He kääntyivät takaisin saarelle, mutta juuri sataman suulla vene kaatui, eikä kukaan enää palannut töihinsä.

Kesti kauan ennen kuin Tankar saatiin jälleen toimintakykyiseksi.
 
Tarinan alkuperäinen lähde: Seppo Laurell, Suomen majakat 1999.

Miten ja miksi tätä kohdetta suojellaan?

Tankarin majakkayhdyskunta on yksi Suomen parhaiten säilyneistä merenkulkuyhteisöistä. Saarella näkyy monipuolinen, ajallisesti kerrostunut ja hyvin säilynyt kokonaisuus.

Museovirasto on määritellyt alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lue lisää aiheesta!(siirryt toiseen palveluun)

Tankar kuuluu myös Luodon saariston Natura 2000 -alueeseen ja saarelle on laadittu maisemanhoitosuunnitelma. Saaren luontoa ja lintujen pesimäaikaa tulee kunnioittaa.

Vierailu

Tankarin saarelle kulkee vesibussiyhteys Kokkolan Meripuistosta. Sinne voi mennä myös omalla veneellä.
Nykyisin saarella on kesäisin majoitus- ja ravintolapalveluja

Museoviraston karttapalvelu

P: 7098075, I: 296584(siirryt toiseen palveluun) (ETRS-TM35FIN)

Sijainti

Katso kaikki kohteet

Majakka

Tankarin majakkasaari, Kokkola