Roskat kulkeutuvat maalta merelle
Mereen päätyneestä roskasta on usein hankala tunnistaa sen alkuperää. Samannäköiset roskat voivat olla peräisin aivan eri paikoista, joko läheltä tai kaukaa. Roska on myös saattanut muuttua matkan varrella tai meressä niin paljon, ettei sitä pysty enää jäljittämään.
Roskaantuminen on voimakkainta asutuskeskuksissa, missä on paljon ihmisiä ja monenlaista toimintaa. Meriroskien tärkeimmät lähteet vaihtelevat kuitenkin paljon alueittain. Suuri merkitys on sillä, millaista roskaavaa toimintaa eri alueilla harjoitetaan ja kuinka suoria ovat roskien reitit mereen.
Suurin osa roskista on peräisin maalta
Tutkijat luokittelivat Suomen rannoilta vuosina 2012-2018 kerättyjä roskia sen mukaan, mitkä voisivat olla niiden todennäköisimmät lähteet. Analyysin perusteella arvioitiin, että eniten roskia tuottavat matkailu ja rannankäyttäjät. Muiksi merkittäviksi roskaajiksi nousivat vene- ja laivaliikenne sekä rakentaminen.
Merellä syntyviä roskapäästöjä aiheuttavat vesiliikenteen ohella lähinnä kalastus ja kalankasvatus. Kun maalla syntyvät roskat tarvitsevat jonkin kulkureitin mereen, merellä kaikki irti päässyt roska päätyy suoraan meriympäristöön.
Roskien kulkeutuminen
Roskat kulkeutuvat mereen erityisesti erilaisia vesireittejä pitkin. Joet, purot ja ojat ovat merkittäviä roskien kuljettajia. Varsinkin rannikkokaupungeissa hulevesillä on iso merkitys meren roskaantumiselle, sillä puhdistamattomat hulevedet vievät katujen roskia suoraan mereen.
Myös tuuli ja ilmavirtaukset kuljettavat etenkin keveitä ja pieniä roskia. Mikroroskaa voi päätyä mereen myös jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistä tai kun jätevesilietettä käytetään esimerkiksi viherrakentamisessa.
Merellä roskien matka jatkuu. Varsinkin tietyt muovit ja muut keveät roskat voivat kulkeutua pitkiä matkoja virtausten tai merijään mukana.
Sisältö vaatii markkinointievästeiden sallimisen. Ole hyvä ja salli evästeet katsoaksesi sen.