Siirry sisältöön
Rahoittajat:

Örö on vankien rakentama linnakesaari

Örön saari sijaitsee Kemiönsaaren ulkosaaristossa, reilun 10 kilometrin päässä Kasnäsin venesatamasta. Saarella oli rauhallista ennen linnoituksen rakentamista. Siellä kasvoi avointa nummea, joka tarjosi hyvät laidunmaat lähikylien karjalle. Kukaan ei asunut saarella vakituisesti ja paimenetkin poistuivat saarelta illan tullen. Syynä tähän oli paikallisten keskuudessa kiertänyt huhu, jonka mukaan Suomen sodan aikana saareen haudatut ruotsalaiset sotilaat kummittelivat saarella.


Venäläiset rakennuttivat linnakkeen pakkotyöläisten voimin

1900-luvun alussa Örön saari koki suuren muutoksen, kun Venäjä pakkolunasti sen Rosalan kyläläisiltä ja aloitti linnakkeen rakentamisen. Linnake kuului Pietari Suuren merilinnoitusketjuun, joka rakennettiin Suomenlahdelle Venäjän pääkaupungin Pietarin suojaksi.
 
Ennen varsinaista linnoituksen rakentamista luonnontilaiselle saarelle täytyi rakentaa kattava tieverkosto. Mukulakivettyä tietä rakennettiin noin 6 kilometriä. Saaren etelä- ja pohjoiskärkeä yhdistävän tien nimi on ”Pitkä ikävä” ja siitä haarautuu saaren keskiosassa ”Lyhyt ikävä”. Teiden nimet ovat jäänne varuskunta-ajoilta, kun miehet joutuivat marssimaan teitä päästä päähän useaan kertaan.

Linnoituksen rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1915. Saarella tiedetään ahertaneen satoja henkiä surkeissa olosuhteissa. Linnoitusta rakensivat pääosin itäisistä maista kootut pakkotyöläiset ja Helsingin Kuritushuoneelta siirretyt suomalaiset vangit. Vankien olosuhteita tai tarkkoja määriä ei tiedetä, koska työmaat olivat salaisia, ja lehdistösensuuri oli voimissaan. Monet heistä saivat viimeisen leposijansa Örön maasta.
 
Linnakkeen toiminnot jäsentyivät tieverkoston varteen. Saareen rakennettiin kolme tykkiasemaa, jotka muodostivat saaren kolme kasarmialuetta. Kukin alue oli kuin oma pieni kylänsä majoitustiloineen ja piharakennuksineen.

Linnake siirtyi Suomelle itsenäistymisen jälkeen

Suomen itsenäistyttyä Örön linnake siirtyi Puolustusvoimille. Sitä käytettiin koulutus- ja vartiolinnakkeena ja sen varustusta ja rakennuskantaa uusittiin. Varsinaisiin sotatoimiin linnake ei koskaan joutunut, mutta saarta pommitettiin jatkosodan aikaan vuonna 1941. Örön tykit osallistuivat taustatukena myös kuuluisaan Bengtskärin taisteluun. Väkimäärältään ylivoimaiset venäläiset joukot yrittivät vallata taistelussa vähälukuisen Bengtskärin majakan, mutta epäonnistuivat.

Sotien jälkeen Örö toimi koulutus- ja vartiolinnakkeena. Varusmieskoulutus lopetettiin vuonna 2006, jonka jälkeen siellä toimi vuosia kylmä vartiolinnake.

Sata vuotta suljettuna ollut saari avattiin kävijöille vuonna 2015

Vuonna 2014 saari siirtyi kokonaisuudessaan Metsähallitukselle. Seuraavana vuonna sata vuotta suljettuna ollut saari liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon ja avattiin yleisölle. Osia saaresta on kuitenkin yhä suljettu yleisöltä turvallisuussyistä. Örön erikoisuutena ovat saareen jätetyt järeät 12 tuuman Obuhov-tykit, jotka ovat maailmanlaajuinen aseharvinaisuus. Tykin putki painaa noin 50 000 kiloa ja ammuskin jopa 500 kiloa.

Pitkään suljettuna olleen saaren luonto on säilynyt ainutlaatuisen monipuolisena. Saarella kulkee polkuja ja teitä läpi luonnontilaisten metsien, ketojen ja nummien sekä hiekka- ja kivirantojen. Saaren luonto on monipuolinen ja siellä tavataan monia sellaisia kasvi- ja perhoslajeja, jotka ovat harvinaisia muualla Suomessa. Örö on erityisen tunnettu lännen- ja etelänkylmäkukista, jotka eivät kasva muualla maassamme.

Tarinalaatikko


Miinalaiva Ladogan uppoaminen

Örön lähistöllä on useita hylkyjä, mutta niistä tunnetuin on miinalaiva Ladoga. Alkuperäiseltä nimeltään Minin rakennettiin Pietarissa Venäjän laivaston panssarilaivaksi vuonna 1878. Aluksen pituus oli jopa 98 metriä, ja se kulki sekä höyryllä että purjeilla. Aluksen rakenteisiin tehtiin monia muutoksia sen historian aikana. Vuonna 1900 se muutettiin tykistökoulutuslaivaksi ja vuonna 1908 miinanlaskijaksi, jolloin sen nimi muutettiin Ladogaksi.
 
Kun Ladoga toimi Saaristomeren alueella, yksi sen tukikohdista oli Örön saari. Eräänä päivänä vuonna 1915 Ladoga oli palaamassa miinanlaskureissultaan, kun se osui saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Örön lähellä. Alusta yritettiin hinata rantaan, mutta uppoaminen oli nopeaa. Se päätettiin hinata kauemmaksi rannasta, ettei se tukkisi laivaväylää. Lagoda upposi Örön edustalle noin 40 metrin syvyyteen. Onnettomuudessa hukkui 5 miestä, jotka hyppäsivät mereen säikähdettyään miinan räjähdystä.  
 
Hylky sai levätä rauhassa vuosikaudet. Ensimmäiset sukellukset hylylle tehtiin 1920-luvulla. Sukeltajat viipyivät kuitenkin pohjassa liian kauan ja nousivat pintaan liian nopeasti. Tämän seurauksena he menehtyivät sukeltajantautiin, jota tuolloin ei vielä tunnettu. Tästä johtuen hylky sai kirotun maineen.

Ladogan hylky sai olla rauhassa 1970-luvulle saakka, kunnes harrastussukellus yleistyi. Hylky paikannettiin uudelleen ja sieltä nostettiin runsaasti esineitä Sotamuseolle. Siitä tuli suosittu sukelluskohde, ja sen kunto kärsi varomattoman ankkuroinnin ja sukeltamisen seurauksena. Tämän vuoksi sukeltaminen hylkyyn kiellettiin. Nykyisin Ladogalle saa rajoitetusti Sotamuseon myöntämiä sukelluslupia.

Merkittävät vuodet


1910
Saari lunastetaan venäläisille
1915
Linnakkeen rakentaminen aloitetaan
1941
Bengtskärin majakan taistelu
2006
Linnakkeen toiminta lopetetaan
2015
Linnake avataan yleisölle

Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?

Örön linnake on osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moniportaista Pietari Suuren merilinnoitusta. Linnakkeen rakennuskanta ja saaren luonto ovat säilyneet historiallisena kokonaisuutena, jonka vuoksi Museovirasto on määritellyt Örön linnakesaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Tutustu linnakesaaren suojeluun Museoviraston sivuilla!(siirryt toiseen palveluun) 
 
Saari on myös suojeltu kiinteä muinaisjäännös, sillä se on täynnä sotahistoriallisia jäännöksiä. Örön saari kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon.

Tutustu linnakesaaren muinaisjäännöksiin Kulttuuriympäristön palveluikkunassa!(siirryt toiseen palveluun)

Vierailu

Öröön pääsee helposti Kasnäsin venesatamasta yhteysaluksella, taksiveneellä tai tilauskuljetuksella. Matka kestää noin puoli tuntia.
 

Tutustu Öröön vierailumahdollisuuksiin Luontoon.fi- sivustolla!(siirryt toiseen palveluun)

Museoviraston karttapalvelu

P: 6639603, I: 237831(siirryt toiseen palveluun) (ETRS-TM35FIN)