Meripolitiikka tähtää kestävään merenkäyttöön ja globaaliin vaikuttamiseen
Suomen meripolitiikka tavoittelee meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvää tilaa. Aktiivisen ja globaalisti vaikuttavan meripolitiikan tukipilareita ovat Suomen vahva meriosaaminen, innovatiivinen meriklusteri sekä turvallinen ja ympäristövastuullinen merilogistiikka.
Meri on ihmiskunnan yhteinen voimavara ja elannon lähde. Se peittää yli 70 prosenttia maapallon pinnasta. Maailmanlaajuisen valtameren pinta-alasta kaksi kolmannesta on valtioiden kansallisen vallankäytön ulkopuolista yhteistä aluetta. Ihmiskunnalla on yhteinen vastuu kaikista merialueista ja meriympäristön suojelusta. Meret tarjoavat myös suuria mahdollisuuksia kestävälle siniselle kasvulle.
Meriympäristöön kohdistuu yhä enemmän paineita. Ilmastonmuutos saa meret lämpenemään ja happamoitumaan, liikakalastus vaarantaa kalakantoja ja roskaantuminen uhkaa merieliöiden hyvinvointia. Monia merialueita vaivaavat myös luontokato ja toistuvat öljy- ja kemikaalipäästöt sekä rehevöityminen – liiasta ravinnekuormituksesta johtuva levien liikakasvu.
Merentutkimus tuottaa tietoja meriä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Valtamerestä tiedetään silti edelleen liian vähän. Tietoa ja ymmärrystä meristä ja niihin kohdistuvista riskeistä pitää lisätä. Tähän tähtää YK:n julistama merentutkimuksen vuosikymmen 2021–2030.
Meripolitiikan taustalla kansainväliset sitoumukset
Kestävä sininen kasvu ja meriin kohdistuvien paineiden keventäminen edellyttävät pitkäjänteistä meripolitiikkaa. Suomella on vahvan meriosaamisen pohjalta erityisen hyvät mahdollisuudet luoda ja toteuttaa kauaskantoista ja ratkaisukeskeistä meripolitiikkaa.
Suomen meripolitiikkaan vaikuttavat monet kansainväliset ohjelmat ja sopimukset. Näihin kuuluvat erityisesti YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) sekä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. Merioikeusyleissopimus asettaa kansainväliset standardit merten ja niiden luonnonvarojen käytölle ja muulle meriin kohdistuvalle toiminnalle. Agenda 2030 määrittää yhteiset kestävän kehitykset tavoitteet kaikille maailman maille.
Suomea sitoo myös YK:n luontokokouksessa Montrealissa vuonna 2022 hyväksytty puitesopimus, jonka mukaan 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista tulee suojella ja kolmannes heikentyneistä ekosysteemeistä ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Koska valtaosa maailman merialueista jää valtioiden kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolelle, solmittiin vuonna 2023 lisäksi merioikeusyleissopimuksen alainen Aavan meren suojelusopimus (Biodiversity Beyond National Jurisdiction, BBNJ). Sopimus mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden suojelutoimet myös kansainvälisillä merialueilla.
EU:n meripolitiikka tukee merten kestävää käyttöä
Euroopan unionin meripolitiikka pyrkii tukemaan merten kestävää käyttöä. Tavoitetta on edistänyt muun muassa EU:n merialuesuunnitteludirektiivi (2014). Direktiivi velvoittaa jäsenmaat laatimaan merialueille yleispiirteisen suunnitelman, jossa huomioidaan sekä luonnon että ihmisen tarpeet ja jolla eri merenkäyttömuodot sovitetaan yhteen.
Merten kestävä käytön toimeenpanon tueksi komissio on laatinut yhteisön meripolitiikkaa kokoavan meripaketin (Ocean Pact, 2025). Se on kattava meristrategia, joka pyrkii vastaamaan meriin liittyviin haasteisiin ja vahvistamaan Euroopan johtoasemaa valtameripolitiikassa. Meripaketin keskeisiä periaatteita ovat maalta merelle -lähestymistapa, varovaisuusperiaate, tieteeseen perustuva päätöksenteko ja ekosysteemilähestymistapa.
Meripaketti sisältää kuusi strategista tavoitetta:
- Merien hyvä tila
- Kilpailukykyinen ja kestävä sininen talous
- Rannikkoalueiden ja saariyhteisöjen tukeminen
- Meritiedon ja -osaamisen lisääminen
- Turvallinen merenkulku ja EU-alueen merellinen puolustus
- EU:n meridiplomatian edistäminen
Visiona globaalisti vaikuttava meripolitiikka
Suomen meripolitiikan tavoitteena on turvata meren kestävä käyttö ja meriympäristön hyvä tila. Meripolitiikan visiossa Suomi vaikuttaa globaalisti ja tuottaa ratkaisuja, jotka edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomella on tähän hyvät edellytykset, sillä meillä on vahva meriosaaminen sekä innovatiivinen ja menestyksekäs meriklusteri. Suomen merilogistiikka on turvallinen ja ympäristövastuullinen.
Meripolitiikalla pyritään lisäämään Suomen vaikuttamista merten hallinnointia, suojelua ja kestävää käyttöä koskevaan kansainväliseen päätöksentekoon. Samalla nähdään, että meret tarjoavat myös suuria kasvumahdollisuuksia Suomen taloudelle.
Valtioneuvoston linjaukset määrittävät meripolitiikan kärjet
Suomen meripolitiikan linjaukset on määritelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuodelta 2019. Siinä meripolitiikan kärjiksi on valittu merten suojelu, merilogistiikka, meriklusteri ja merellinen tuotanto. Niitä kaikkia yhdistää joukko horisontaalisia teemoja, kuten tutkimus ja koulutus, kansainvälinen vaikuttaminen, automatisointi ja digitalisointi sekä turvallinen toimintaympäristö.
Meripolitiikan prioriteetit ja toimet
Meripolitiikan linjauksissa (2019) ja niiden pohjalta laaditussa toimenpideohjelmassa (2022) määritellään myös politiikan yksityiskohtaisemmat tavoitteet eli prioriteetit sekä niitä toteuttavat toimet. Prioriteeteissa korostuvat turvallinen ja tehokas toimintaympäristö, kestävät ratkaisut ja uudet innovaatiot sekä globaali näkökulma. Toimet vaihtelevat teknologian parantamisesta ja tiedon ja osaamisen kartuttamisesta kansainväliseen vaikuttamiseen.
Merten suojelun prioriteetteja ovat meriympäristöä uhkaavien kehityskulkujen pysäyttäminen tai lieventäminen, ilmastonmuutos mukaan luettuna. Toimet perustuvat ennen muuta kansainväliseen vaikuttamiseen. Suomi pyrkii vahvistamaan valtamerten suojelun kansainvälistä oikeudellista kehikkoa ja sopimusten toimeenpanoa. Lisäksi vaikutetaan siihen, että valtamerten suojelu ja kestävä käyttö sisällytetään kaikkiin meriasioita käsitteleviin politiikan lohkoihin. Tärkeällä sijalla ovat myös merentutkimuksen kehittäminen globaaliin suuntaan sekä suomalaisen meriosaamisen ja -ratkaisujen levittäminen Itämerta laajemmin.
Merilogistiikassa tavoitteena on edistää turvallista, tehokasta ja vähäpäästöistä liikennettä maailman merillä. Toimiin sisältyvät muun muassa sujuvan ja vakaan logistiikan takaaminen kaikissa oloissa, logistiikan taloudellisen ja hallinnollisen toimintaympäristön kehittäminen sekä digitalisoinnin edistäminen logistisissa ketjuissa. Suomalaisten logistiikkatoimijoiden osaamista kartutetaan ja Itämerestä luodaan autonomisen meriliikenteen kansainvälinen koekenttä edistämään meriliikenteen kehitystä.
Meriklusterin kehittämisessä tavoitellaan kilpailukykyisiä ja innovatiivisiä ratkaisuja globaaleille markkinoille. Toimilla pyritään vaikuttamaan kilpailun kansainvälisiin edellytyksiin ja pelisääntöihin sekä kehittämään meriklusterin toimintaympäristöä. Toimet tukevat meriklusterin uudistumista ja innovatioiden kehittämistä sekä globaalien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Merellisen tuotannon prioriteettejä ovat globaalisti kestävä vesiviljely osana maailman ruokapulan raktaisua sekä meren kestävä käyttö virkistykseen ja uusiutuvan energian tuotantoon. Toimet keskittyvät tuotannon ja palveluiden kehittämiseen, uusien bioteknisten mahdollisuuksien tunnistamiseen sekä monitavoitteisiin yhteisratkaisuihin. Toimilla tavoitellaan tehokkaita ja ekologisia tuotantotapoja ja -tekniikoita maailmanlaajuisille markkinoille.