Merentutkimuksen vuosikymmen 2021-2030 tähtää parempaan meritietoon
Maapallon suurista ekosysteemeistä meri tunnetaan edelleen kaikkein huonoimmin. Tiedon puute heikentää ihmiskunnan edellytyksiä säilyttää maailman meret hyvinvoivina ja tuottoisina. Merentutkimuksen vuosikymmen tähtää parempaan meritietoon ja sitä kautta merten kestävään käyttöön.
Meret pitävät yllä elämää maapallolla ja tuottavat ihmiskunnalle ruokaa ja muita hyötyjä. Merien ahdinko käy kuitenkin vuosi vuodelta yhä selvemmäksi. Rehevöityminen eli runsaista ravinteista johtuva levien liikakasvu sekä luontokato, ilmastonmuutos ja merien roskaantuminen uhkaavat meriekosysteemin toimintaa ja merten tuottokykyä. Maailmanlaajuinen valtameri, joka on tähän asti toiminut ilmastonmuutoksen puskurina – sitonut lämpöä ja hiilidioksidia – on joutunut sietokykynsä rajoille.
Jotta kehityksen suunta saadaan käännettyä, Yhdistyneet kansakunnat on julistanut vuodet 2021–2030 merentutkimuksen vuosikymmeneksi. Vuosikymmenen tavoitteena on lisätä meritiedon määrää ja tehostaa sen käyttöä maailmanlaajuisesti niin, että merten tulevaisuus turvataan.
Merentutkimuksen vuosikymmen on osa YK:n laajaa pyrkimystä kääntää ihmiskunnan kehitys kestävälle uralle. Vuosikymmen liittyy siten YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan Agenda 2030. Tuon ohjelman yksi tavoite on ”säilyttää meret ja merten luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”.
Visiona hyvinvoiva meri
Suomi on lähtenyt aktiivisesti mukaan toteuttamaan merentutkimuksen vuosikymmentä. Suomella on tähän hyvät edellytykset, koska meillä on paljon alan tietotaitoa sekä pitkä perinne Itämeren laajuisesta tutkimusyhteistyöstä. Eri alojen merentutkijat ovat myös hyvin verkostoituneita.
Merentutkimuksen vuosikymmenen toimintaa koordinoi Suomessa laajapohjainen ohjausryhmä. Siinä ovat edustettuina meritietoa tuottavat tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä ohjaavat ministeriöt ja tutkimusrahoittajat. Tavoitteena on saada toimintaan mukaan myös muita yhteiskunnallisia tahoja kuten kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää.
Ohjausryhmän tuottamassa visiossa Itämeri nähdään paitsi tärkeänä aluemerenä myös osana maailmanlaajuista valtamerta. Suomalaisella merentutkimuksella on omia merialueitamme laajempi tehtävä: sen tulee osaltaan varmistaa, että maailman meret ovat tulevaisuudessa puhtaita, terveitä ja tuottavia.
Miten visio toteutuu?
Vision toteuttamiseksi ohjausryhmä laati vuonna 2022 suunnitelman siitä, miten merentutkimuksen vuosikymmen pannaan Suomessa toimeen: mitkä ovat toiminnan painopisteet ja miten toiminta järjestetään. Toimeenpanosuunnitelman mukaan suomalainen merentutkimus painottuu jatkossakin Itämereen, mutta myös valtameritutkimuksella on siinä osuutensa.
Yleistavoite on tuottaa meritietoa, jonka avulla voidaan ratkaista meriympäristöön ja merien kestävään käyttöön liittyviä haasteita. Kun merten ominaisuuksia ymmärretään entistä paremmin, kyetään myös varautumaan meriympäristön muutoksiin ja suojautumaan merellisiltä luonnononnettomuuksilta.
Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta meren ja meriekosysteemien arvosta. Meritiedon tulee olla aiempaa laajemmin osana päätöksentekoa, ja kaikilla tulisi olla tasapuolinen pääsy meriin liittyvään havaintoaineistoon, tietoon ja teknologiaan.
Millaisen meren me haluamme?
YK:n julistaman merentutkimuksen vuosikymmenen motto on ”The Science we need for the Ocean we want”. Vuosikymmentä koskevassa aineistossa on myös määritelty, millainen on tuo tavoiteltu meri. Sen tulee olla puhdas, terve ja tuottava sekä ihmisille turvallinen ja saavutettava.
Suomessa tapahtuvan toiminnan lähtökohtana ovat samat merta koskevat tavoitteet. Laaditussa toimeenpanosuunnitelmassa on määritelty ne keinot, joiden avulla suomalaisen merentutkimuksen tulee edistää halutun kaltaisen meren saavuttamista.
Puhdas meri
Kehitetään monitieteistä merentutkimusta Suomessa ja edistetään alueellista yhteistyötä. Vahvistetaan merentutkimuksen ja päätöksenteon yhteyttä ja lisätään tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnan eri osa-alueilla tehtävissä päätöksissä.
Terve ja resilientti meri
Edistetään meri- ja rannikkoekosysteemien terveyttä, monimuotoisuutta ja ennallistamista koskevaa tutkimusta. Vahvistetaan erityisesti tutkimusta, joka palvelee ilmastonmuutokseen sekä merten kestävään käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyviä tietotarpeita.
Tuottava meri
Lisätään tutkimusta siitä, millaisia riskejä meren hyödyntäminen aiheuttaa meriekosysteemeille ja kuinka nämä riskit tunnistetaan. Parannetaan tieteen ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa merta hyödyntävään toimintaan.
Ennakoitava meri
Pidetään huolta siitä, että päätöksenteossa käytetään entistä enemmän hyväksi tieteen tuottamaa meritietoa. Lisätään automatisoitua tiedontuotantoa ja sen hyödyntämistä päätöksenteossa.
Turvallinen meri
Lisätään tutkimusta, jonka avulla voidaan parantaa yhteiskunnan suojautumista luonnononnettomuuksilta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen Itämeren erityisoloissa. Vahvistetaan kansainvälisiä yhteyksiä merenkulun ja merensuojelun aloilla. Kehitetään meren jatkuvaa ja automaattista havainnointia meriturvallisuuden takaamiseksi.
Saavutettava meri
Yhtenäistetään merta koskevia tietoaineistoja ja parannetaan erityisesti vanhan mittaus- ja tutkimustiedon käyttökelpoisuutta ja saatavuutta. Varmistetaan, että pitkään jatkunut meri- ja rannikkoseuranta jatkuu ja että sitä kehitetään edelleen.
Yhteinen valtameri
Lisätään tietoa ja ymmärrystä meristä, eli vahvistetaan yhteiskunnan ja kansalaisten merilukutaitoa. Tuotetaan meriaiheista oppimateriaalia ja kannustetaan nuoria, koululaisia ja kansalaisjärjestöjä meriaiheiden pariin.
Konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi
Suunnitelmassa esitetään myös konkreettisia toimia eri osa-alueille. Siinä ehdotetaan muun muassa, että Suomeen perustetaan erillinen Itämeripaneeli sekä kestävän merellisen tuotannon innovaatioalusta edistämään alan toimijoiden, tieteen ja hallinnon vuorovaikutusta. Lisäksi luotaisiin Itämeren digitaalinen toisinto eli digitaalinen kaksonen – tietokoneelle tehty meren ja sen toimintojen virtuaalinen malli – jonka avulla kehitetään Itämerta kuvaavien malijärjestelmien kokonaisuutta.
Merilukutaitoa edistetään suunnitelmassa muun muassa järjestämällä erilaisia tapahtumia, joissa tutkijat ja asiantuntijat kertovat, mitä merelle kuuluu.
Merilukutaito
YK:n merentutkimuksen vuosikymmenen aikana halutaan keskittyä myös merilukutaidon parantamiseen. Sillä tarkoitetaan kansalaisten yleisen tietoisuuden lisäämistä merestä: siitä millainen meri on ympäristönä, miten meret vaikuttavat meihin ja kuinka me vaikutamme meriin.
Merilukutaidon parantaminen tarkoittaa yleisen tiedon lisäämisen lisäksi meritiedon vahvistamista koulujen opetussuunnitelmissa sekä siihen soveltuvien opetusmenetelmien ja materiaalien kehittämistä. Päämääränä on osallistaa meitä kaikkia edistämään merten hyvinvointia ja suojelua. UNESCO on laatinut portaalin(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ohjaamaan merilukutaidon sisältöä ja helpottamaan työtä. Portaali tarjoaa myös yhteydenpitoalustan, johon voi halutessaan liittyä ja jossa voi keskustella ja jakaa materiaalia toisille.
Euroopan Blue Schools -verkosto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) yhdistää erilaisia organisaatioita, hankkeita ja ihmisiä, jotka edistävät valtamerilukutaitoa ja valtamerten kestävää hoitoa. Tavoitteena on innostaa kouluja kehittämään mereen liittyviä projekteja ja jakamaan niistä tietoa muille.
Suomelle on laadittu merilukutaidon kansallinen suunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten ymmärrystä meristä sekä oman toiminnan vaikutuksesta meriin. Samalla edistetään suomalaisen meriosaamisen ja meri-identiteetin vahvistamista.
Toimien toteuttaminen etenee
Yksi toimeenpanosuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on Suomen merentutkimuksen strategian päivittäminen. Tämä toteutui vuonna 2024, jolloin julkaistiin Merien tutkimuksen strategia vuosille 2024–2030. Strategian laati merentutkimuksen vuosikymmenen ohjausryhmä, ja työhön osallistuivat laajasti merentutkimuksen toimijat. Strategia pyrkii vastaamaan meritiedon muuttuviin tarpeisiin.
Myös muita toimeenpanosuunnitelman suosituksia on pantu täytäntöön. Konkreettinen esimerkki on merentutkimuksen vuosikymmenen tueksi Helsingissä järjestetty Itämeren 16. tiedekongressi (Baltic Sea Science Congress, BSSC) loppukesällä 2023.