Söderskärin majakkasaari
Ulkosaariston eristäytynyt Söderskär
Söderskärin saariryhmä sijaitsee Porvoon ulkosaaristossa Uudellamaalla. Alue on hyvin karikkoista, ja moni alus on tullut siellä matkansa päähän. Näin on tapahtunut siitäkin huolimatta, että merenkulkua on ohjattu jo 1700-luvulta lähtien luotsien ja erilaisten puisten merimerkkien avulla.
Tiilimajakka korvasi Söderskärin puisen majakan
Saaren puinen tunnusmajakka tuhoutui myrskyssä vuonna 1847. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kahdeksankulmainen, noin 40 metriä korkea tiilimajakka. Kun majakan valo sytytettiin vuonna 1862, se oli niin kirkas, että lähistön kalastajat pelkäsivät sen karkottavan saaliin.
Pian valmistumisen jälkeen korkean tornin huomattiin huojuvan kovassa tuulessa, ja sitä jouduttiin vahvistamaan betonikuorella 1900-luvun alussa.
Henkilökunnan karu elämä saarella
Maanantai 5. päivä klo 8.00. Sakea sumu koko päivän, ei päässyt hylkeenpyyntiin ollenkaan. Kotona koko päivän.
Söderskärin majakkasaarella eli majakkamestari ja kolme majakanvartijaa perheineen, ja viereistä saarta asuttivat luotsien perhekunnat. Saaret yhdistettiin toisiinsa riippusillalla.
Elämä ulkosaarilla oli hyvin eristäytynyttä, ja päivät olivat usein kovin yksitoikkoisia, kuten voi huomata Söderskärin viimeisen majakkamestarin Valdemar Ämmälän päiväkirjaotteesta kappaleen alussa. Päivistä ei kertynyt paljoakaan mainittavaa, mutta tarkkoja havaintoja säätiloista, vierailijoista ja liikkumisesta tehtiin niitäkin enemmän sekä kesäisin että talvisin.
Majakkamestarin päätehtävänä oli huolehtia rakennusten ylläpidosta, majakan valosta ja siitä, että kaikki toimi. Muutoin aikaa vietettiin kalastaen, hylkeitä pyytäen, veneillen ja uiden.
Majakan valo automatisointiin vuonna 1957. Elämä saarella hiljeni, kun majakan henkilökunta muutti pois. Luotsiaseman toiminta lopetettiin neljä vuotta myöhemmin. Majakan valo sammutettiin lopullisesti vuonna 1989.
Koe majakkasaaren monipuolinen historia
Söderskärin majakka on suosittu retkeilykohde kesäisin. Majakan sisätilat ovat säilyneet lähes alkuperäisinä viimeisen majakkamestarin jäljiltä. Majakan sisällä toimii saaren historiasta kertova näyttely. Majakkaa ympäröivät saarten asukkaiden vanhat idylliset asuin- ja piharakennukset, jotka ovat peräisin 1800-luvulta.
Majakkasaarella on jäänteitä myös 1900-luvun alun sodista, joissa saari toimi sotilaiden tukikohtana ja puolustuslinnakkeena. Sota-ajan muistoina saarella on nähtävissä mm. kallioon räjäytettyjä tykkiasemia. Majakan valo oli pimeänä, ja torni toimi osana Suomenlahden ilmavalvontaketjua.
Sakari Kiuru, Museovirasto
Sakari Kiuru, Museovirasto
Sakari Kiuru, Museovirasto
Pekka Sihvonen, Museovirasto
Pekka Sihvonen, Museovirasto
Pekka Sihvonen, Museovirasto
Harri Nyman, Museovirasto
Harri Nyman, Museovirasto
Harri Nyman, Museovirasto
Karulla ulkosaariston saarella voi kokea sen monipuolisen käyttöhistorian. Siellä myös näkee omin silmin majakkayhteisön rajoittuneen elinpiirin ja elämän karuuden aavan meren äärellä.
Söderskärin majakkasaari on inspiroinut myös monia taiteilijoita ja elokuvantekijöitä.
Söderskärin ympäristön karikkoisilla vesialueilla on monia haaksirikkoutuneita hylkyjä, joihin voit tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa(siirryt toiseen palveluun). Sukeltamista alueella suositellaan vasta lintujen pesintäkauden jälkeen.
Lue lisää Söderskäristä sen omilta verkkosivuilta!(siirryt toiseen palveluun)
Lastialuksen räjähdys
Majakkamestari Valdemar Ämmälän päiväkirjamerkintä vuodelta 1950:
”Sunnuntaina 26. päivä klo 7.00, tuuli itä 3, kirkasta, lämpö 18–20 astetta, yöllä klo 10.30 ajoi moottorialus Alea, kotoisin Helsingistä, miinaan ja upposi noin puolitoista meripeninkulmaa Söderskäristä etelään. Maanantaina 27. päivä klo 4 saapuivat seitsemän miestä ja kaksi naista pelastusveneellä Söderskäriin, josta heti tiedotettiin merivartioasemalle Pirttisaareen. Klo 10 saapui Merivartioston moottorivene Söderskäriin, otti laivan miehistön ja kolme venettä ja jatkoivat matkaa Helsinkiin. Puhelu luotsipiirikonttoriin Loviisaan”
Alus törmäsi ilmeisesti ajelehtivaan miinaan, vaikka on myös esitetty, että aluksessa salakuljetettu pirtu olisi räjähtänyt. Räjähdys oli niin kova, että kumu kantautui myös mantereelle. Alus alkoi vuotaa, ja pian se upposi syvyyksiin. Miehistö pelastui ja vietti yönsä Söderskärillä.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Merkittävät vuodet
1862
Valomajakka syttyy
1957
Majakka automatisoidaan
1989
Majakan valo sammutetaan
Söderskär on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Kokonaisuutena se on yksi Suomen edustavimpia majakkasaaria. Söderskärin alue kuuluu Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskuntaan, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Kohde Museoviraston rekisterissä(siirryt toiseen palveluun).
Lisäksi majakkarakennus on suojeltu rakennusperintölailla. Lue lisää suojelusta Kulttuuriympäristön palveluikkunassa!(siirryt toiseen palveluun)
Söderskär sijaitsee myös luonnonsuojelualueella ja Natura 2000-alueella. Maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikaan 1.5.-31.7.
Vierailu
Saari on hyvä päiväretkikohde. Söderskärillä voi vierailla kesäisin Helsingistä ja Sipoosta järjestetyillä risteilyillä(siirryt toiseen palveluun). Saarelle voi mennä myös omalla veneellä pesintäkauden päätyttä 1.8 alkaen.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6664664, I: 411606(siirryt toiseen palveluun) (ETRS-TM35FIN)
