Utön majakka- ja linnakesaari
Etäinen Utö – Suomen ensimmäinen majakka
Ulkosaaristossa sijaitsevalle Utön saarelle rakennettiin Suomen ensimmäinen majakka vuonna 1753. Se kuitenkin tuhoutui melkein kokonaan Suomen sodan aikana vuosina 1808–09. Tilalle rakennettiin uusi majakka, joka sijaitsee saarella edelleen.
Pitkä historia merenkulun luotsaajana
Utön saari sijaitsee merkittävällä paikalla ulkosaaristossa Saaristomerelle kulkevan meriväylän varrella. Saari tunnettiin keskeisenä maamerkkinä jo keskiajalla. Siellä on ollut luotsitoimintaa viimeistään 1500-luvulta lähtien. Saarella poltettiin merkkitulia, joiden oli tarkoitus ohjata merellä liikkujia.
1700-luvun aikana luotsien virat vakiinnutettiin ja saaren luotsiyhteisö sai alkunsa. Ajan kuluessa luotsien asuintilojen ympärille kasvoi pieni ja tiivis saaristokylä. Nykyinen luotsiasema rakennettiin vuonna 1958.
Teoksesta Al'bom morskih" vidov" sěvernago berega Finskago zaliva. / Museovirasto
Teoksesta Al'bom morskih" vidov" sěvernago berega Finskago zaliva. / Museovirasto
Teoksesta Al'bom morskih" vidov" sěvernago berega Finskago zaliva. / Museovirasto
Suomen ensimmäisen majakan vaiheita
Puusta rakennettu, valoton tunnusmajakka korvattiin Suomen ensimmäisellä valomajakalla vuonna 1753. Majakan rakennuspiirroksissa torni oli siro ja pyöreä, ja siinä oli puinen lyhtyosa.
Valmistunut majakka ei kuitenkaan vastannut piirustuksia muurareiden omatoimisuuden vuoksi. Tornista tuli karkea ja kartiomainen. Majakan huipulla, rautatangon päässä oli kori, jossa voitiin polttaa tulta tarvittaessa. Uudessakaupungissa sijaitseva Lyökin pooki on hyvä esimerkki siitä, millainen Utön ensimmäinen majakka on ollut.
Reinhold von Hausen
Reinhold von Hausen
Reinhold von Hausen
Suomen sodan melskeissä vuosina 1808–1809 ensimmäinen majakka tuhoutui lähes kokonaan. Vuonna 1814 tilalle rakennettiin uusi harmaakivinen majakka, joka hallitsee saaren maisemaa tänäkin päivänä.
Tilavaan, neliskulmaiseen majakkatorniin rakennettiin Suomen ensimmäinen majakkakirkko vuonna 1841. Majakan valo muutettiin sähkökäyttöiseksi vuonna 1935. Se kantaa 17,8 meripeninkulmaa eli noin 33 kilometriä.
Seija Linnanmäki, Museovirasto
Seija Linnanmäki, Museovirasto
Seija Linnanmäki, Museovirasto
Saaren linnoittaminen
Utön saari toimi myös maamme puolustuksen apuna. Saari linnoitettiin 1910-luvulla osana Pietariin johtavan meritien suojaksi tarkoitettua, niin kutsuttua Pietari Suuren merilinnoitusjärjestelmää.
Saareen rakennettiin kivetty tie ja tykistöasemia. Saari toimi Venäjän laivaston tukipisteenä. Venäläisten toimesta saareen rakennettiin myös kasarmi, pesutupa, ammusvarasto ja jopa rautatie painavien kuormien kuljetukseen.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Puolustusvoimat otti saaren käyttöönsä. Eri vuosikymmeniltä peräisin olevia varuskunnan toimintaan liittyneitä rakennuksia on etenkin saaren pohjoisniemessä.
Utön varuskunta lakkautettiin vuodenvaihteessa 2005-2006, ja rakennuskanta siirtyi pois valtion omistuksesta. Osa saarta on kuitenkin yhä suljettua sotilasaluetta, jossa liikkumista on turvallisuussyistä rajoitettu.
Utö loistaa nykyisin matkailukohteena
Aavan meren äärellä sijaitsevan Utön luonto on karua. Se on nykyisin Suomen saariston eteläisin asuttu saari.
Utö tunnetaan parhaiten majakastaan, mutta siellä on paljon muutakin nähtävää. Pitkä historia on jättänyt jälkeensä erilaisia historiallisia rakenteita ja muinaisjäännöksiä, kalliohakkauksia ja sota-aikaisia jäänteitä.
Alkuperäisenä hyvin säilynyt majakkarakennus on ainutlaatuinen. Sen erikoisuus on majakkakirkko, joka on säilynyt entisellään. Majakkatornin juurella on saaren vanhin säilynyt rakennus, vuonna 1753 valmistunut majakanvartijoiden asuintalo, jossa toimii saaren historiaa esittelevä museo.
Saaren ympärille on uponnut lukuisia hylkyjä, joihin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa(siirryt toiseen palveluun).
Tarina
Park Victoryn onnettomuus Utön haaksirikkosaarella
Utön saaren ympäristö on kautta aikain ollut altis haaksirikoille ja aluetta on kutsuttu laivojen hautausmaaksi. Majakan ja luotsien ohjauksesta huolimatta monet alukset joutuivat rajun sään armoille ja upposivat. Suuronnettomuuksia sattui vielä 1900-luvullakin. Yksi kuuluisimmista on Park Victoryn haaksirikko vuonna 1947. Park Victory kuljetti kivihiililastia Suomeen. Aluksen ollessa lähellä Utön saarta sää yltyi lumimyrskyksi ja kapteeni pyysi luotsin Utön saarelta. He ankkuroituivat lähelle, Lillharun luodon tuntumaan. Iltaa kohden tuuli yltyi ja yöllä hyökyaaltojen vyöry heitti aluksen irti ankkuristaan ja rysäytti sen karille. Se pääsi hetkeksi vielä irti, mutta vain muutaman tunnin päästä osui pohjaan niin voimakkaasti, että vesi alkoi tulvia alukseen. Miehistö laski pelastusveneet vesille.
Utön saaren asukkaat olivat joulun vietossa, kun tieto haaksirikosta saapui kylään. Kaikki lähtivät kiireesti auttamaan, mutta yön pimeydessä ja myrskyävällä merellä ei näkynyt tai kuulunut mitään. Pian he huomasivat Park Victoryn miehistön ampumat valoraketit ja riensivät siihen suuntaan. Aamun valaistuessa lähistön kareilta ja pelastusveneestä saatiin pelastettua parisen kymmentä kylmettynyttä miestä. Kymmenen miehistön jäsentä katosi talviseen myrskyyn. Park Victory vajosi 30 metrin syvyyteen, unohtuen vuosikymmeniksi.
Tarinan alkuperäinen lähde: Jouko Moisala, S/S Park Victoryn tarina 2017
Museovirasto
Museovirasto
Museovirasto
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Merkittävät vuodet
1500-luku
Luotsitoimintaa ja merimerkkejä, toiminta saarella alkaa
1753
Suomen ensimmäisen valomajakan rakentaminen Utöön
1814
Nykyisen majakan rakentaminen
1935
Majakka sähköistetään
Utön saari on Suomen vanhimpana tunnettu merenkulun kiintopiste. Monipuolisen ja kerroksellisen historiansa ja ehjänä säilyneen kyläkokonaisuuden vuoksi Museovirasto on määritellyt saaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Lue lisää kohteesta rakennetun kulttuuriympäristön sivuilta!(siirryt toiseen palveluun)
Utön omalaatuinen majakkakirkko on suojeltu kirkkolailla. Lue lisää suojelusta rakennusperintörekisteristä.(siirryt toiseen palveluun)
Pieni osa Utön saaresta kuuluu Saaristomeren kansallispuiston alueeseen.
Vierailu
Utön saarelle pääsee helposti yhteysaluksella Nauvon Pärnäisiltä. Matka kestää noin 4 tuntia. Tarkat reitit ja lauttojen aikataulut FinFerries:n verkkosivuilta!(siirryt toiseen palveluun)
Utön saarelle järjestetään kuljetuksia kesäisin myös Turusta. Utöseen pääsee lisäksi taksiveneellä ja sinne voi rantautua omalla veneellä.
Saarella on majoitusmahdollisuus ja ravintola. Enemmän tietoa vierailusta ja majoituksesta majakan sivuilla.(siirryt toiseen palveluun)
Museoviraston karttapalvelu
P: 6640449, I: 184078(siirryt toiseen palveluun) (ETRS-TM35FIN)
