Maailmanlaajuisesti luontoon päätyy vuodessa noin 800 000 tonnia tupakantumppeja.

Tupakantumppi on yleisin muoviroska kaikilla maailman merillä, myös Itämerellä. Tupakantumpin hajoaminen vie noin viisi vuotta. Seuraavaksi yleisimpiä ovat vaahtomuovit, muovipussit ja muoviset pullonkorkit.

Muovi hajoaa hyvin hitaasti ja pilkkoutuu ajan kanssa hyvin pieneksi muovisilpuksi, mikromuoviksi. Mikromuovia syntyy varsinkin autojen renkaista, tekonurmikentiltä, hajonneista muovituotteista ja keinokuituvaatteista (esim. fleece).

Pidä Saaristo Siistinä on yhdistys, jonka toiminta tähtää Suomen merialueiden ja sisävesien, rantojen ja saariston puhtaana pitämiseen. Yhdistys edistää ja etsii ratkaisuja ympäristöystävälliseen veneilyyn ja vesillä liikkumiseen sekä satamatoimintaan.

Havaintolähetti-sovelluksella voit ilmoittaa havaintoja veden lämpötilasta, levätilanteesta, jäätilanteesta, näkösyvyydestä, vesirutosta, meduusoista ja roskaisuudesta. Havainnot tulevat näkyviin Järvi-Meriwikissä.

Mereen päätyneet roskat ovat vaarallista meren eliöille. Eläimet voivat takertua isompiin roskiin ja hylättyihin kalaverkkoihin ja kuolla. Pienempää muoviroskaa kertyy merieläimiin joko ravinnon kautta tai vahingossa syömällä. Mikromuovi voikin kiertää ravintoverkoissa lähes loputtomasti. Muovin sisältämiä haitallisia lisäaineita, kuten ftalaatteja, voi liueta roskista veteen, jolloin eliöt altistuvat niille. Tutkimukset mikromuovien ja haitta-aineiden vaikutuksista merieliöille ovat vielä kesken, mutta niiden epäillään aiheuttavan esimerkiksi lisääntymisen ja ruoansulatuksen ongelmia.