Velmu-ohjelma valottaa merten aarteita
Monelle suomalaiselle eri lajien kohtaaminen konkretisoituu esimerkiksi metsäretkellä. On puita, lintuja, pensaita ja muita kasveja. Nämä on helppo havaita, sillä olemme samassa elementissä lajien kanssa, maan kamaralla.
Lasse Kurvinen – Suvi Kiviluoto
Kurvinen työskentelee erikoissuunnittelijana Metsähallituksen Luontopalveluissa ja Kiviluoto tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa
Veneily on myös suosittua vapaa-ajanvietettä. Siinä pääsee kuitenkin harvemmin ihailemaan vedenalaisia maisemia. Pinnan alla on kuhinaa samalla tavalla kuin metsässäkin, eivätkä kalat ja hylkeet ole meren ainoita asukkaita.
Velmu kokoaa yhteen aikaisemmin hajanaisen tiedon Itämeren meriluonnosta
Vedenalaisella tutkimuksella on melko pitkät perinteet Suomessa, mutta tietoa on kerääntynyt rannikoltamme aikojen saatossa melko hajanaisesti. Tähän haasteeseen päätettiin 2000-luvun alussa vastata Velmu-ohjelmalla. Se kokosi yhteen hajanaiset aineistot, ohjasi joukon tutkimushankkeita ja lopulta suuntasi merille päämääränään selvittää lajien ja luontotyyppien esiintymistä rannikollamme.
Vuodesta 2004 toiminut Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (Velmu) kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Vuosina 2004–2015 niin sanotun Velmu 1:n päämääränä oli saada yleiskuva näiden levinneisyydestä.
Vuodesta 2016 eteenpäin työ on jatkunut Velmu 2:sen puitteissa. Tässä painopiste on ollut enemmän kohdennetuissa kartoituksissa sekä kerättyjen aineistojen jalostamisessa käyttökelpoisiksi karttatuotteiksi.
Velmun ensimmäinen vaihe tuotti muun muassa kattavan karttapalvelun
Velmun ensimmäisen vaiheen laaja yleiskartoitus osoitti lajien ja luontotyyppien alueellisen jakautumisen rannikollamme. Ensimmäinen vaihe myös ohjasi jatkoselvitykset lajistoltaan runsaimpiin kohteisiin.
Velmun tuottama tieto on jo otettu käyttöön ympäristölupaprosesseissa, merialueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa.
Velmun ensimmäisen kauden hienoimpina saavutuksina voidaan pitää Velmu-karttapalvelua, joka esittelee kattavasti VELMUssa kerättyjä ja tuotettuja aineistoja. Karttapalvelu on otettu käyttöön mm. opetuskäytössä ja suunnittelun tukena.
Toinen merkittävä saavutus on VELMUssa kerätyn tiedon julkaiseminen Meren aarteet -nimisenä tietokirjana. Kirjan tarkoituksena oli tuoda Itämeremme vedenalaista maailmaa lähemmäs kansalaisia. Kirjassa esitellään Suomen rannikon meriluontoa ja merentutkimusta hienoilla kuvilla ja viihdyttävillä teksteillä. Meren aarteet valittiin myös WWF:n Suomen vuoden luontokirjaksi 2017.
Sukeltamalla saadaan tarkkaa tietoa vedenalaisesta lajistosta.
Toinen kausi kerää syventävää tietoa
Toisen kauden aikana VELMU:n maastotutkimukset ovat kohdentuneet yhä täsmällisemmin tarkentavan tiedon keräämiseen.
Laajaa olemassa olevaa aineistoa on käytetty muun muassa uhanalaisten lajien tilastolliseen ennustemallintamiseen. Mallinnuksessa kartoituksia voidaan kohdentaa tietylle lajille soveltuville alueille ympäristöolojen perusteella. Moni uhanalainen laji vaatii tietynlaisen elinympäristön. Jos meillä on tiedossa lajin esiintymiseen vaikuttavat tekijät, lajiesiintymiä pystytään etsimään kohdennetummin mallinnetun tiedon avulla. Tällöin säästetään paljon aikaa ja rahaa kartoituksissa, kun lajin etsiminen ei ole sattumanvaraista.
VELMU auttaa tunnistamaan tärkeitä luontokohteita
VELMU:n yhtenä tavoitteena on ollut alusta asti luontoarvoiltaan merkittävien alueiden määrittäminen merialueilla. Tavoitteena on ollut myös saada nämä alueet suojelun piiriin.
VELMU-aineistoa onkin käytetty uusien luonnonsuojelualueiden perustamisen pohjana esimerkiksi Porkkalassa Suomenlahdella.
VELMUssa kerätyistä aineistoista tuotettuja mallinnustuloksia käytettiin myös nykyisten merellä sijaitsevien suojelualueiden sijainnin arvioinnissa. Tämä analyysi osoittaa, että Suomen meriluonnonsuojelualueverkoston kehittäminen on vielä kesken.
Tulevaisuudessa tarvitaan vielä lisää monipuolista tutkimusta
Vaikka hienoja saavutuksia onkin jo kertynyt matkan varrella, on työ vedenalaisen luonnon suojelemiseksi vielä puolitiessä. VELMUssa kerätty aineisto antaa kuvan tietyn paikan kartoitushetken tilanteesta, mutta se ei kerro kehityssuunnasta.
VELMUn kartoitukset ovat myös keskittyneet pitkälti juhannuksen jälkeisiin aikoihin, joten kevätlajistosta on voinut jäädä vaillinainen kuva. Tarvitaan siis sekä täydentäviä tutkimuksia merellä eri vuodenaikoina että toistuvia mittauksia pinnan alla tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi.
Vedenalainen luontotieto on vielä uutta, ja sen liittäminen hallinnollisiin prosesseihin on vasta aluillaan. Tietoa on kuitenkin jo paljon, ja se on jokaisen päättäjän ja kansalaisen saavutettavissa sekä verkossa julkaistun materiaalin että painetun kirjallisuuden kautta.
Katso kuinka VELMU kartoittaa: