Hylyt keinotekoisina riuttoina

Riutoista tulee usein ensimmäisenä mieleen trooppiset värikylläiset koralliriutat. Mutta onko Itämeressäkin riuttoja? Entä mitä ovat keinotekoiset riutat?

Sanna Kuningas

Seuraa Twitterissä

Sanna toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa

Varsinaiset koralliriutat, trooppiset monimuotoisuuden keitaat sijaitsevat molemmin puolin päiväntasaajaa. Itämerestäkin löytyy riuttoja, mutta näiden yhteydessä ei kuitenkaan ole kyse koralleista. Suomen merialueen riutat löytyvät usein ulkosaaristosta, missä vesi on kirkkaampaa ja kovat pinnat pysyvät aaltojen ansiosta puhtaina.

Nämä Itämeren riutat ovat kallio- tai kivikkoselänteitä, joita peittävät erilaiset makrolevät, kuten rakkohauru ja punalevät, muodostaen omanlaisensa elämän kuhinan. Perämerellä, jossa veden suolapitoisuus on hyvin alhainen, riutoilla kasvaa vesisammalia ja erilaisia viherleviä. Niiden seassa viihtyvät monet suolaisistakin vesistä tutut pohjaeläimet. 

Lue myös tämä

Kovat pohjat

Ihmistoiminnan muodostamat keinotekoiset riutat

Keinotekoisilla riutoilla tarkoitetaan ihmisen vaikutuksesta syntyneitä rakenteita, jotka tarjoavat vedenalaisille eliöille kiinnittymispintaa ja suojaa. Keinotekoisia riuttoja voivat olla esimerkiksi erilaiset betonirakenteet tai uponneet laivat eli hylyt.

Monet eliöt leviävät virtausten mukana lähes sattumanvaraisesti uusille kasvupaikoille. Niille kelpaa kasvualustaksi mikä tahansa riittävän kova ja karkea pinta. Tärkeintä on saada alustasta napakka ote. Sen jälkeen kehitys leväksi tai simpukaksi voi jatkua.

Maailmalla keinotekoisia riuttoja on rakennettu paljon. Niille on tarvetta, sillä koralliriuttojen tuhoutumisen vuoksi monien lajien luonnollisia elinympäristöjä on kadonnut.

Suomen merialueella on satoja hylkyjä, sillä ne säilyvät täällä hyvin

Suomen merialue on kautta aikojen ollut tärkeä merenkulun alue. Meriliikenne alueella on vilkasta ja navigoiminen haastavaa. Siksi Itämeren pohjassa on satoja haaksirikkoutuneiden alusten hylkyjä.

Muihin merialueisiin verrattuna vanhat puurakenteiset hylyt ovat säilyneet Suomen merialueella hyväkuntoisina. Se johtuu siitä, ettei laivamato, joka käyttää ravinnokseen puun hiilihydraatteja, viihdy näin vähäsuolaisessa vedessä. Siksi monet puuhylyt ovat saaneet levätä rauhassa meren suojassa jopa vuosisatoja. 

Suomenkin merialueella sijaitsevat hylyt toimivat keinotekoisina riuttoina. Ne tarjoavat tarttumapintaa makroleville, simpukoille, merirokolle ja muille eliöille. Etenkin hienojakoisella pohjalla lepäävät hylyt voivat tarjota eliöille elinympäristöstä muuten puuttuvaa kovaa pohjaa. Hylyn pintaan kiinnittyvän eliöstön koostumukseen vaikuttaa olennaisesti hylyn sijainnin syvyys sekä ympäröivä elinympäristö.

Kaloille hylyt tarjoavat lähinnä suojaa, lisääntymisalueiksi ei näistä rakenteista Suomen merialueella ole.

Tiesitkö?

Laivamato ei nimestään huolimatta ole mato, vaan simpukka, joka muistuttaa ulkonäöltään matoa.