Merialuesuunnittelu edistää kestävää kehitystä ja kasvua
Merta ja merialueita käytetään monella tavalla. Merialuesuunnittelun tehtävä on sovittaa yhteen eri käyttömuotojen tarpeita ja osaltaan varmistaa, että meren käyttö on kestävää.
Merialuesuunnitelma on yleispiirteisiä suunnitelma siitä, millä alueella olisi hyvät edellytykset harjoittaa mitäkin merenkäyttömuotoa – esimerkiksi energiantuotantoa, meriliikennettä, kalastusta ja matkailua – tai mille alueille ne jo nyt keskittyvät. Myös luonnonsuojelun ja maanpuolustuksen tarpeet otetaan huomioon.
Merialuesuunnittelu perustuu Euroopan unionin direktiiviin, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee laatia merialueilleen alueidenkäytön suunnitelmat.
Suomen merialueet on jaettu 3 +1 suunnittelualueeksi
Merialuesuunnitelmien laatimista varten Suomen aluevedet ja talousvyöhyke on jaettu kolmeen suunnittelualueeseen, minkä lisäksi Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. Lopulliset suunnitelmat kattavat Suomen koko merialueen ja yhdessä ne muodostavat Suomen merialuesuunnitelman. Valmiit merialuesuunnitelmat löydät täältä Suomen Merialuesuunnitelma 2030
Suunnittelualueet:
- Suomenlahti
- Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa
- Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri
- Ahvenanmaa
Kaksi tavoitetta: sininen kasvu ja meriympäristön hyvä tila
Merialuesuunnittelulla on kaksi tavoitetta: sininen kasvu ja meriympäristön hyvä tila.
Sininen kasvu viittaa mereen tukeutuviin toimialoihin, esimerkiksi merituulivoiman tuotantoon, kalankasvatukseen ja matkailuun. Niiden kasvumahdollisuudet ovat suuret, ja näitä mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä enemmän. Tämä on myös Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoite. Merielinkeinot myös työllistävät paljon väkeä.
Meriympäristön hyvä tila on tärkeä monestakin syystä, ja siihen pyritään kaikkialla Euroopan unionissa. Puhdas meri on myös tuottava meri. Se mahdollistaa pitkäjänteisen kestävän kasvun mereen tukeutuville elinkeinoille.
Merialuesuunnittelussa otetaan huomioon 11 eri teemaa
Merialuesuunnittelussa otetaan huomioon monen eri merenkäyttömuodon tarpeet. Tärkeällä sijalla ovat energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, samoin kuin matkailu, virkistyskäyttö ja ympäristö ja luonto.
Huomioita kiinnitetään myös maanpuolustuksen tarpeisiin, merialueiden ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi suunnittelussa käsitellään myös muita teemoja, kuten kulttuuriperintöä, kaivannaisalaa, sinistä biotekniikkaa ja meriteollisuutta.
Suunnittelu etenee vaiheittain
Merialuesuunnitelmia laaditaan nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelmien on tarkoitus valmistua 31.3.2021 mennessä.
Suunnittelun vaiheet ja aikataulu
Aloitus ja määrittely
Päätös suunnittelun käynnistämisestä ja organisoinnista. Suunnittelutietojen kokoaminen ja osallistavan vuorovaikutussuunnitelman laadinta.
Tilannekuvan muodostaminen
Merialueiden ominaispiirteiden, meren ekologisen tilan sekä sinisen kasvun tilannekuvien muodostaminen.
Skenaariotarkastelu
Suomen merialueen tulevaisuusskenaariot ja niiden vaikutukset.
Tilannekuvasta ja skenaarioista kuuleminen
Tavoitekuvan ja toimenpiteiden määrittely
Suunnittelualuekohtaisten tavoitekuvien ja toimenpidepolkujen määrittely. Vaikutusten arviointi käynnissä.
Teematapaamiset
Suunnitelmaluonnoksista kuuleminen
Merialuesuunnitelmien viimeistely
Suunnitelmien viimeistely ja hyväksyminen. Vaikutusten arvioinnin viimeistely sekä suunnitelmien raportointi.
31.3.2021 Ensimmäiset valmiit merialuesuunnitelmat
Raportointi ja seuranta.
Toinen suunnittelukierros alkaa
Suunnitelmia valmistellaan Suomen rannikkomaakuntien liittojen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen johdolla. Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä, ohjauksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Suunnittelun tavoitteena on muodostaa yhdessä sidosryhmien kanssa näkemys siitä, miten merialueita käytetään tulevaisuudessa. Kuka tahansa voi osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun. Ilmoittaudu yhteistyöverkostoon ja pysyt kartalla suunnittelun vaiheista!
Ilmoittaudu mukaan