Itämeri tuottaa hyötyjä ihmisille

Ihmiset ovat hyödyntäneet Itämerta satojen, ellei jopa tuhansien vuosien ajan. Itämeri tarjoaa meille monia hyötyjä, kuten ravintoa ja virkistäytymismahdollisuuksia. Se tuo meille myös näkymättömämpiä hyötyjä, kuten ilmastonsäätelyä, joka tapahtuu esimerkiksi sitomalla hiiltä pohjasedimenttiin. Kaikkia näitä Itämerestä ja muusta luonnosta saatavia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Susanna Jernberg

Kirjoittaja tekee Suomen ympäristökeskuksessa väitöskirjaa, jossa hän tarkastelee kuinka Itämeren monimuotoisuus tuottaa ekosysteemipalveluita ja miten nämä palvelut voitaisiin huomioida päätöksenteossa

Lue myös tämä

Millennium Ecosystem Assessment

Vuonna 2005 julkaistu Millenium Ecosystem Assessment toi ekosysteemipalveluiden merkityksen ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoisuuteen. Raportissa arvioitiin maapallon eri ekosysteemipalveluiden tilaa ja niitä vaikutuksia, joita ihmisille heikentyneistä ekosysteemeistä aiheutuu. 

Ekosysteemipalvelu-käsitteen avulla pyritäänkin tuomaan näkyväksi se, kuinka tärkeitä toimivat ekosysteemit meille ovat. Ihmiskunta on riippuvainen luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista, ja siksi on tärkeää huolehtia, että ekosysteemipalveluita riittää myös tuleville sukupolville.

Kolmentyyppisiä ekosysteemipalveluita

Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: tuotantopalveluihin, säätely- ja ylläpitopalveluihin sekä kulttuuripalveluihin. Jotkin luokittelut ottavat mukaan myös muita palveluita tukevat palvelut. Nämä ovat erilaisia ekosysteemin prosesseja ja toimintoja, kuten vaikka perustuotanto, jota yhteyttävät levät tekevät. 

Itämeren tärkeimpiin tuotantopalveluihin kuuluvat pääasiassa kalat, kuten silakka ja kuha, joita käytämme ravintona. Kalastus ei tuota meille vain ravintoa, vaan se on myös tärkeä elinkeino monille ihmisille.

Säätely- ja ylläpitopalveluihin luetaan muun muassa rehevöitymisen puskurointi. Itämeren valuma-alue on suuri verrattuna Itämeren pinta-alaan. Vaikka Itämeri onkin rehevöitynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta, tilanne olisi todennäköisesti vielä pahempi ilman eliöitä, jotka sitovat ravinteita itseensä ja pohjasedimenttiin. Näin eliöt puskuroivat rehevöitymisen vaikutuksia.

Itämeren äärellä tapahtuva virkistäytyminen, kuten vapaa-ajan kalastus ja retkeily, ovat tärkeitä aktiviteetteja monille ihmisille: on havaittu, että jopa 80 % Itämeren rantavaltioiden asukkaista on viettänyt aikaa meren rannalla viimeisen vuoden aikana.

Virkistäytyminen luetaan kulttuuripalveluihin, mutta siihen kuuluvat myös esimerkiksi tiettyyn paikkaan liitetyt symboliset arvot tai muu henkinen hyvä olo, jota meri meille tarjoaa.

Tulevaisuuden kannalta on kiinnostavaa, miten Itämeri muuttuu esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä ja mitä käy sen myötä Itämeren tarjoamille ekosysteemipalveluille.