Sodan muistomerkki
1780-luvun alussa Ruotsin kuningas Kustaa III suunnitteli sotaa Venäjää vastaan tarkoituksenaan vallata aiemmin menetetyt Suomen ja Baltian itäiset osat takaisin Ruotsille. Sotaan varautuen Ruotsin laivastoa uudistettiin, ja vuonna 1784 valmistunut linjalaiva Kronprins Gustav Adolf oli yksi uusista sota-aluksista.
Linjalaiva Gustav Adolf oli suuri, noin 50 metriä pitkä alus, jossa oli 550 miehistön jäsentä ja sotilasta. Hylystä on löydetty yli 70 tykkiä, vaikka suunnitelmien mukaan siihen olisi kuulunut vain 62 tykkiä. Laiva kuului Ruotsin avomerilaivastoon, joka lähetettiin itäiselle Suomenlahdelle jo kesäkuussa 1788, vaikka sotaa ei ollut vielä julistettu.
Tykinkuulia sekä osin kuulalaarin päällä oleva tykki
Ruotsin avomerilaivaston ylpeys uppoaa
Kesällä 1788 sota Ruotsin ja Venäjän välillä alkoi ja merellä käytiin kiivaita taisteluja kesän aikana. Elokuussa venäläiset tekivät yllätyshyökkäyksen, kun ruotsalaisten alukset olivat ankkuroituna Viaporin lähettyville.
Muut ruotsalaiset alukset pääsivät pakoon, mutta Kronprins Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurin noston kanssa. Lopulta suuri alus pääsi liikkeelle, mutta ajoi pakomatkallaan noin neljän metrin syvyydessä olleelle ennen tuntemattomalle karille.
Alus vaurioitui ja sen pohja rikkoutui, jolloin ruutivarasto alkoi täyttyä vedellä. Ylivoiman edessä aluksen miehistö antautui venäläisille. Alus räjähti, lähti ajelehtimaan ja upposi nykyiselle sijaintipaikalleen.
Matalikkoa ruvettiin myöhemmin kutsumaan Gustav Adolfin kariksi ja nimi on yhä käytössä merikartoilla.
Sukeltaja tarkastelee kuulalaaria.
Hylky löydettiin vuonna 1995 – viisi vuotta myöhemmin avautui hylkypuisto
Kronprins Gustav Adolfin hylky löytyi vuonna 1995, kun Merivoimien tutkimuslaitos tutki merenpohjaa viistokaikuluotaimella Helsingin edustalla. Viistokaiku rekisteröi suuren hylyn noin 20 metrin syvyydestä. Merivartioston sukeltajat tarkastivat löydön ja totesivat sen suuren puisen sota-aluksen hylyksi. Museovirasto tutki hylkyä vuosina 1997-1999 yhdessä vapaaehtoisten sukeltajien kanssa, jonka jälkeen avattiin hylkypuisto vuonna 2000.
Hylkyalueella kiertää opastettu polku, jonka varrella on aluksen historiasta ja laivan rakenteesta kertovia tauluja. Aluksesta on jäljellä sen pohjaosa, ankkureita, tykkejä ja tykinkuulia ja muita laivan varusteita ja esineitä.
Hylkypuistoon on vapaa pääsy. Puisto avataan vuosittain kesäkuussa ja suljetaan syksyllä.
Lue lisää hylkypuistosta ja vierailuun liittyvistä ohjeista Museoviraston sivuilta.
Miten ja miksi tätä kohdetta suojellaan?
Hylky on muinaismuistolain (295/1963) suojaama kiinteä muinaisjäännös. Laki suojelee kaikki hylyt ja niiden osat, joiden voidaan olettaa olevan vähintään 100 vuotta sitten uponneita. Muinaismuistolain suojaamille hylyille sukeltaminen on sallittua, mutta hylkyyn kajoaminen tai sen sisään sukeltaminen on kielletty.
Tutustu hylyn tietoihin muinaisjäännösrekisterissä.
Hylkypuiston poijuun voi kiinnittäytyä puiston ollessa avoinna.
Vierailu
Hylkypuisto sijaitsee Helsingin edustalla, Harmajan majakasta muutaman merimailin lounaaseen. Hylkypuistoon on vapaa pääsy ja se on merkitty poijulla, johon voi kiinnittyä omalla veneellä. Hylkypuistoon järjestetään myös ohjattuja retkiä.
Hylyn keulassa ja perässä on nousu- ja laskeutumisköydet sukeltajia varten ja hylkyaluetta kiertää opastettu polku. Hylkyyn voi tutustua niin läheltä kuin se hylkyyn kajoamatta ja sitä vahingoittamatta on mahdollista. Puistosta vastaa Museovirasto.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6658841 I: 384658 (ETRS-TM35FIN)