Esikuvana toimi Suomen ensimmäinen majakka
Kivipookin rakentamista ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1746. Merimerkkejä Lyökissä on todennäköisesti ollut jo ennen tätäkin.
Pookin rakennutti mies, joka oli edellisenä vuonna rakentanut Suomen ensimmäisen valomajakan Utön saarelle. Lyökin pookin uskotaan tehdyn samojen rakennuspiirustusten perusteella. Pookin avulla voikin kuvitella, millainen Suomen ensimmäinen valomajakka on ollut ennen tuhoutumistaan.
Lyökin pooki.
Pooki rakennettiin saaren omista kivistä
Saarelta louhituista suurista kivistä rakennettu pooki valmistui vuonna 1757. Noin 16 metriä korkea torni kalkittiin valkoiseksi, jotta se näkyisi mahdollisimman kauas. Punavalkoisen värityksen se sai vasta reilu sata vuotta myöhemmin.
Lyökin pooki erottuu nykyisinkin kauas merelle, sillä saari on puuton ja matala keskeltä, eikä siellä ole muita rakennuksia.
Tornin sisään mahtuu vain kapea portaikko, koska seinät ovat paikoin jopa 2,5 metriä paksut. Ylimmällä tasanteella on tähystysaukkoja, joista luotsit ovat katsoneet kauas ympäröiville merialueille.
Pooki kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin noin neljän merimailin päässä sijaitseva, 1890-luvulla rakennettu Lyökin luotsiasema.
Näkymä merelle Lyökin pookin tähystysaukosta.
Kivitorni kesti sodan melskeet ja ilkivallan
Eri vuosisadoilla maassamme käytyjen sotien aikana majakoita ja merimerkkejä tuhottiin systemaattisesti, jottei niistä olisi apua viholliselle.
Lyökin pooki on Loviisassa sijaitsevan Orrengrundin tunnusmajakan lisäksi ainoa 1700-luvun merimerkki, joka on säästynyt tuhoamiselta. Lyökki on myös yksi harvoista Ruotsin vallan ajoilta säilyneistä merimerkeistämme.
Ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan aikana pooki joutui murtojen ja ilkivallan kohteeksi, ja se korjattiin perusteellisesti vuonna 1935.
Lyökin kivitorni on ulkoisesti alkuperäisessä asussaan, mutta osa sen sisärakenteista on uusittu. Lyökin pookin omistaa Ulkosaariyhdistys ry, jonka johdolla rakennusta on kunnostettu.
Lue lisää kohteesta Selkämeren verkkosivustolta!
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Lyökin tunnusmajakka on Suomen vanhin kivipooki. Se on erittäin tärkeä merenkulun rakennushistoriallinen muistomerkki. Sillä on myös huomattavaa symboliarvoa paikallisten merenkulkuperinteiden tunnuksena. Ainutlaatuinen kivipooki on suojeltu rakennusperintölailla.
Tutustu kohteen tietoihin Kulttuuriympäristön palveluikkunassa!
Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Lyökin tunnusmajakan ja luotsiaseman alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu Natura 2000 -alueeseen ja on yksityisessä omistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta.Lue lisää Lyökin pookin merkityksestä Museoviraston sivuilta.
Vierailu
Liikkuminen saarella on kielletty pesimäaikaan 1.4.– 30.6. Muina aikoina saareen ja tunnusmajakkaan voi tutustua omatoimisesti, mutta saaressa ole laituria. Pookirakennus ei ole avoinna yleisölle.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6769692, I: 182576 (ETRS-TM35FIN)