Saarella on ollut kalastustoimintaa, luotseja ja puisia merimerkkejä 1700-luvulta lähtien. Pimeimpinä aikoina saarella poltettiin myös tulta, joka ohjasi laivoja oikealle reitille ja Porin satamaan.
Idea oikeasta valomajakasta sai alkunsa vasta 1870-luvulla, kun Suomen luotsitoimintaa ja meriväyliä kehitettiin. Näyttävä majakkatorni valmistui 1873 ja sen valo ohjasi merenkulkijoita reilun 20 kilometrin päähän.
Vanha merikartta Säpin saaren lähistöstä.
Toiminta majakkasaarella hiljeni 1900-luvun puolivälin jälkeen
Säpin majakassa työskenteli majakkamestari ja majakanvartijoita. He asuivat majakan ympärillä suojaisassa umpipihassa. Luotsit asuivat saaren länsirannalla meren äärellä. Luotsiasema oli tähystystornilla varustettu yksikerroksinen vartiotupa.
Saaren henkilökunta viljeli pientä peltolänttiä, muu tavara haettiin Porin Reposaaresta muutaman kerran viikossa. Saaressa pidettiin myös kotieläimiä.
Elämä saarella alkoi hiljentyä, kun luotsiasema lopetettiin vuonna 1959. Kolmen vuoden kuluttua majakka automatisoitiin ja majakanvartijatkin poistuivat saarelta. Automatisoinnin jälkeen saarella ei enää ollut vakituista asutusta.
Vuonna 1873 rakennettu Säpin majakka.
Saarella asustaa edelleen villejä muflonilampaita
Säpin saari muodostaa eheän kokonaisuuden, jossa voi tutustua 1800-luvun majakan ja luotsiaseman toimintaan ja erilaisiin rakennuksiin.
Valkoiseksi kalkittu 28 metriä korkea majakkatorni hallitsee saaren maisemaa. Majakanvartijoiden ja luotsien asuintaloista majakan ympärillä suurin osa on yhä alkuperäisessä asussaan. Asuinrakennusten lisäksi saarella on paljon vanhojen rakennusten raunioita ja vanhan tunnusmajakan jäänteet ovat nykyisen majakan lähellä.
Majakka on yhä toiminnassa Säppi 2000 ry -seuran toimesta ja se toimii tuulienergialla.
Säpin saaren alue on nykyisin hoidettu. Se on kiehtova ja suosittu retkeilykohde vaihtelevine maisemineen ja luontopolkuineen. Saarella on myös villinä elävä muflonilammaslauma.
Säpin ympäristössä on myös paljon eri ikäisiä hylkyjä. Esimerkiksi Kuunari Koiviston moderni hylky on upotettu tarkoituksella sukelluskohteeksi. Muihin hylkyihin voit tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Lue lisää Säpistä majakan Porin kaupungin sivuilta.
Miten ja miksi tätä kohdetta suojellaan?
Säpin saaren rakennukset muodostavat hyvin säilyneen ja monipuolisen merenkulun historiaan liittyvän rakennuskokonaisuuden.
Museovirasto on määritellyt Säpin saaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Saari kuuluu osaksi myös Selkämeren kansallispuistoon ja osaksi Pohjansäpin luonnonsuojelualueeseen ja Natura 2000 -alueeseen. Säpin kaikki rakennukset ovat suojeltu Luvian rantayleiskaavassa.
Lue lisää kulttuuriympäristöstä Museoviraston sivuilta.
Vierailu
Saarelle järjestetään risteilyjä ja opastettuja kierroksia kesäisin ja sinne voi rantautua omalla veneellä.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6829020, I: 199162 (ETRS-TM35FIN)