Ulko-Tammion linnakesaarella puolustettiin Suomen itsenäisyyttä
Itäisellä Suomenlahdella, noin 30 kilometrin päässä Haminan kaupungista sijaitseva Ulko-Tammion saari on alle 10 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Saari oli pitkään asumaton ja sitä käytettiin läheisen Tammion kylän laidunalueena. Ulko-Tammio on alun perin muodostunut kahdesta saaresta. Saarten välinen, noin kymmenen metriä leveä kannas täytettiin sotien aikana, vuosina 1939–1944.
Linnake rakennettiin itärajan suojaksi
Ulko-Tammion saari nousi tärkeään rooliin, kun se otettiin Puolustusvoimien tähystyspaikaksi talvisodan aikana. Saari sijaitsi merkittävällä paikalla lähellä Neuvostoliiton miehittämiä Suursaarta, Someria ja Narvaa.
Lähikuva pitäjänkartasta vuodelta 1847.
Varsinaiset linnoitukset rakennettiin saarelle välirauhan aikana ja siitä tuli itärajan etuvartioasema. Saarella toimi rannikkotykistölinnake, ja sinne rakennettiin mm. ilmatorjunta-asemia, valonheittimiä ja tähystystorneja. Lisäksi sinne tuotiin tykkejä ja muita ammuksia. Saarella oli myös sukellusveneiden rantautumispaikka sekä laivaston tukikohta.
Ulko-Tammion saarella ei koskaan käyty varsinaisia sotatoimia, vaikka läheisillä alueilla sodittiin. Venäläiset pommikoneet tosin pommittivat saarta muutamaan otteeseen vuosina 1943 ja 1944, jolloin joitakin sotilaita haavoittui.
Jatkosodan aikana Ulko-Tammion linnake osallistui taisteluun Somerin rannikkolinnakkeen hallinnasta. Ulko-Tammiosta ammuttiin Someria raskaalla tykillä, jonka kantama oli 19 kilometriä. Someria oli puolustamassa vajaat sata miestä, mutta silti ylivoimainen vihollinen kyettiin torjumaan. Ulko-Tammion saarella on Somerin taistelun muistomerkki.
Linnakkeen miesvahvuus ja aseistuksen määrä vaihtelivat sodan eri vaiheissa, mutta puolustus oli aina valmiudessa. Vahvimmillaan linnake oli syyskuussa 1944, jolloin sen kokonaisvahvuus oli 370 miestä.
Kun sota loppui syyskuussa 1944, linnake jouduttiin riisumaan aseista aseleposopimuksen mukaisesti. Raskas tykkikalusto siirrettiin pois saarelta ja rakennuksia myytiin siviileille.
Vierailijat pääsevät kokemaan saaren sotahistorian ja ulkomeren eristyksissä olemisen
Ulko-Tammion saari on nykyisin asumaton. Syrjäinen saari kätkee sisäänsä monia sota-ajan jäänteitä, kuten kaksi museotykkiä, tykin jalustoja, juoksuhautoja, ammusvarastoja ja noin 70 metriä pitkän, miehistösuojaksi tarkoitetun luolan. Luolaa pääsee tutkimaan, mutta mukaan kannattaa varata taskulamppu. Muistolaatat ja sotilaiden haudat kertovat sota-ajan koettelemuksista.
Eristäytyneen saaren luonto on monipuolinen ja vaikuttava karuine rantakallioineen ja lehtoineen. Siellä voi kokea ulkomeren voiman sekä etäisyyden kaikesta muusta. Luonto kätkee suojiinsa harvinaisia lintuja ja kasveja.
![]()
Lue myös tämä
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Saaren korkeimmalla kohdalla on lintutorni, josta avautuu upea näkymä kansallispuistoon. Hyvällä säällä tornista voi nähdä myös Venäjän puolella olevat Tytär- ja Suursaaren sekä Somerin saaren. Merivartiostolla on saarella miehittämätön tutka-asema sekä maja.
Ulko-Tammio on suosittu retkeilykohde kesäisin ja siellä voi majoittua esimerkiksi vuonna 1939 rakennetussa sodanaikaisessa parakkikämpässä, josta on tehty autiotupa. Läheisellä Ulko-Tammion luodolla voi käydä ihastelemassa kymmeniä kalliopiirroksia, joita on tehty 1800-luvulta lähtien.
Lue lisää:
Kalliohakkauksia Ulko-Tammion rantakallioilla.
Maisema merelle Ulko-Tammion satamasta.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Sijainniltaan syrjäinen saari on ollut merkittävässä asemassa Suomen itsenäisyyden puolustamisessa. Metsähallitus hoitaa ja ylläpitää kohdetta. Saari kuuluu myös Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueeseen.
Vierailu
Ulko-Tammioon pääsee Haminasta yhteysaluksella kesä- ja heinäkuun viikonloppuina, jolloin myös Metsähallituksen opas on paikalla. Saareen voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden sääolojen salliessa. Saarella on luontopolku ja maksuton majoitusmahdollisuus.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6690203, I: 525237 (ETRS-TM35FIN)