Porvoossa sijaitseva Glosholmenin majakanraunio oli Muumitalon esikuva
Lopulta he tulivat laaksoon ja mitään niin kaunista he eivät olleet nähneet koko päivänä. Ja siellä niityn keskellä, oli talo, joka oli melkein kuin kaakeliuuni, hyvin hieno ja siniseksi maalattu.
–Tove Jansson, Muumit ja suuri tuhotulva
Glosholmen oli Suomen neljäs valomajakka
Porvoon eteläpuolella, kaupunkiin vievän laivaväylän varrella Pellingin edustalla sijaitsee Glosholmenin saari. Saarella tiedetään olleen jo 1700-luvulta lähtien merimerkki ohjaamassa vilkasta liikennettä. Kunnollisen valomajakan tarve huomattiin 1800-luvun alussa ja itse Venäjän keisari Nikolai I:n käskystä sellainen rakennettiin. Valmistuessaan vuonna 1835 Glosholmen oli Suomen neljäs valomajakka.
Suunnitelma valomajakasta Glosholmin saareen Pellinkiin.
Majakan sijaintipaikasta käytiin kiistaa Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen sekä Venäjän majakkalaitoksen päälliköiden kesken. Glosholmen valikoitui paikaksi, mutta jo ennen rakentamisen aloittamista majakan sijaintia pidettiin huonona. Se oli liian syvällä sisäsaaristossa, eikä ohjannut ulkomereltä tulijoita. Joka tapauksessa majakka rakennettiin. Pyöreä torni valmistettiin graniitista ja tiilestä. Korkeutta sillä oli merenpinnasta mitattuna lähes 40 metriä.
Glosholmin tunnusmajakka vuoden 1880 merikartalla.
Majakka muutettiin valottomaksi tunnusmajakaksi
Muutama vuosi majakan valmistumisen jälkeen todettiin, että sijainti todellakin oli huono ja majakka johdatti aluksia jopa haaksirikkoon. Tästä syystä Glosholmen muutettiin valottomaksi tunnusmajakaksi vuonna 1863. Sitä korvaamaan rakennettiin Söderskärin majakka Porvoon ulkosaaristoon.
Valolaitteiden poiston jälkeen majakkatorni muutettiin suippokattoiseksi. Tämä tunnusmajakka toimi esikuvana Tove Janssonin muumitalolle. Tove Jansson seikkaili saarella ja tunnusmajakassa lapsuudessaan 1920-luvulla. Heidän perheellään oli kesäisin vuokramökki Porvoon saaristossa ja retki Glosholmeniin oli aina Tovelle kesän kohokohta.
Glosholmeniin perustettiin sotilastukikohta
Glosholmenin saari otettiin sotilaskäyttöön toisen maailmansodan aikana. Saareen rakennettiin linnoitteita, kuten tykkiasemia ja rakennuksia, jotka keskitettiin saaren pohjoisosaan. Talvisodan viimeisinä päivinä saaren tunnusmajakka käskettiin räjäyttää, jotta vihollisten pommikoneet eivät voisi käyttää sitä kiintopisteenä.
Välirauhan ensimmäisenä päivänä räjäytystehtävän saanut rakennusmestari asensi räjähteet majakkaan ja räjäytti sen jatkosotatoimenpiteiden pelossa. Rakennuksesta jäivät jäljelle reilun viiden metrin korkuiset graniittiperustukset ja pieni osa seinärakenteita. Jatkosodan aikana raunioiden päälle rakennettiin tulenjohtotorni.
Tornissa toimii nykyisin näköalatasanne, josta voi ihailla Porvoon saaristoon avautuvaa maisemaa.
Tunnusmajakan rauniot Glosholmenilla.
Glosholmenin saari retkikohteena
Glosholmenilla on pitkät perinteet majakkasaarena ja sotilastukikohtana. Siellä toimi viime vuosiin asti merivartioasema. Saarella on paljon eri kokoisia ja -kuntoisia rakennuksia sekä pieni satama laitureineen. Kookkain rakennus on 1960-luvulla valmistunut merivartioaseman päärakennus.
Saaren puolustusvarustukset ja deaktivoidut tykit ovat edelleen paikallaan. Metsäinen saari on luonnonkaunis ja siellä riittää tutkittavaa koko päiväksi. Läheinen sijainti mantereeseen tekee siitä loistavan päiväretkikohteen.
Monipuolisen ja pitkän historian vuoksi Glosholmenin läheisyydessä on paljon erilaisia kulttuuriperintökohteita ja runsaasti eri-ikäisiä hylkyjä. Kohteisiin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Lue lisää majakasta Suomen majakkaseuran verkkosivuilta!
Miten ja miksi tätä kohdetta suojellaan?
Saari rakennuksineen ei kuulu mihinkään viralliseen suojeluohjelmaan. Glosholmenin saari ympäröivine vesialueineen on yleiskaavaluonnoksessa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi.
Vierailu
Saarelle pääsee tällä hetkellä vain omalla veneellä, matka Pellingistä kestää muutaman minuutin. Hyvä kohde omatoimimatkailuun.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6672759, I: 435426 (ETRS-TM35FIN)