Tervetuloa karunkauniiseen merilintujen saaristoon!
Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa on satakunta tyrskyjen pieksemää saarta ja luotoa. Saarten tyypillisen karun kalliomännikön, poronjäkälän ja kallionrakoihin takertuneiden katajapensaiden lomassa piileksii myös eteläisen hurmaavia reheviä lehtoja. Kaukana kaupunkien melskeestä ja ihmispaljoudesta voit löytää rauhaisan sopukan, jossa nauttia luonnon rauhasta ja aaltojen pauhusta.
Keväällä pääset osaksi Euroopan hienointa kevätnäytelmää, kun miljoonien arktisten lintujen muuttoparvet lentävät alueen yli matkallaan kohti pohjoisen pesimäalueita. Tositarinat ja kalavaleet alueen sotahistoriasta, kaupankäynnistä ja salakuljetuksesta saavat mielikuvituksen lentoon.
Muista kuitenkin varoa pinnan alla piilottelevia kareja ja siirtolohkareita!
Kalliolampeen kuvastuvat syksyn värit.
Retki itään palkitsee luonnon- ja historianystävän
Kävijä saattaa yllättyä näennäisen karun maiseman monipuolisuudesta ja alueen rikkaasta historiasta. Puisto on tunnettu ennen kaikkea merilinnustostaan, mutta alue on myös kiehtova yhdistelmä niin luonnon ihmeitä kuin ympäristöön sulautuneita merkkejä menneestä elämästä.
Mustaviirissä voi tutustua Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaan Struven ketjun mittauspisteeseen, jonka avulla 1800-luvulla määritettiin maapallon muoto ja mitat, sekä Suomenlahden hienoimpiin jatulintarhoihin, joiden uskottiin olevan jättiläisten eli jatulien tekemiä.
Ristisaaren rehevät saarnilehdot, kukkakedot ja rantaniityt olivat aikanaan saariston asukkaiden käytössä laidunmaana ja nykyään erityisesti lintuharrastajien suosiossa. Karussa Koivuluodossa ja rajavyöhykkeellä sijaitsevassa Huovarissa vanhat kalaputkat eli kalamajat muistuttavat menneiden aikojen kalastuselinkeinosta ja viikkojen mittaisista pyyntiretkistä.
Sotahistoria ja luonnon monipuolisuus ovat vahvasti läsnä Ulko-Tammiossa ja Kilpisaaressa. Aivan rajan tuntumassa sijaitsevassa Suuri-Pisissä taas on kallioon hakattu kuningas Kustaa III:n monogrammi merkkinä kuninkaan vierailusta saarella vuonna 1777.
Merestä kohoava jääkauden aikainen pitkittäisharju Pitkäviiri on erityisesti perheiden suosima kesäinen retkikohde hiekkarantoineen ja rantamatalikkoineen.
Mutta missä mahtoivat salakuljettajat piilotella saaliitaan?
Ulko-Tammion saari oli toisen maailmansodan aikaan itärintaman etuvartio. Nykyään saari on kaunis matkailukohde.
Lumoavaa luontoa pinnan alla
Itäisen Suomenlahden vedenalainen luonto on makean ja suolaisen veden lajien muodostama monimuotoinen mosaiikki.
Pinnan alta löytyy monenlaisia elinympäristöjä: silokalliopohjia ja riuttoja rakkohauruvyöhykkeineen, kaikenkokoista ja mallista kivikkoa, putkilokasvien valtaamaa hiekkapohjaa, ikuisessa liikkeessä pyörivää soraa sekä suojaisia mutapohjaisia lahtia. Ulkosaariston ajoittain hyvinkin kirkkaissa vesissä voi sukeltaminen olla monipuolisuudeltaan maailmanluokkaa.
Suojaiset ulkosaariston lahdet taas tarjoavat tärkeitä suojapaikkoja Itämeren lukuisille kalanpoikasille. Itäisen Suomenlahden tärkeä asema onkin tunnustettu myös maailmalla: alue kuuluu luonnoltaan erityisen merkittävien merialueiden muodostamaan maailmanlaajuiseen EBSA-verkostoon.
Tyyni syksyinen maisema ulkosaaristossa.
Vierailu
Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon pääset tutustumaan helpoiten omalla veneellä tai avomerimelontaan soveltuvalla kajakilla. Puiston läheisille saarille Kaunissaarelle ja Haapasaarelle kulkevat yhteysalukset ympäri vuoden.
Tutustu karttoihin ja kulkuyhteyksiin.
Katso alueen satamat.
Ulko-Tammioon pääsee kesällä viikonloppuisin vuorovenellä Haminasta. Katso veneen aikataulut.
Kansallispuistoalueen saariin pääsee myös taksiveneellä Haminasta:
Venetaksi, 12 henkilöä, tiedustelut Jyrki Laamanen, puh. 040 548 3182.
Venetaksi, 8 tai 6 henkilöä, TakSea ky