Itämeren suurin meritaistelu käytiin Kotkan Ruotsinsalmessa
Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on jäänyt historiaan Itämeren suurimpana meritaisteluna laivojen ja miesten lukumäärän mukaan mitattuna. Taisteluun osallistui lähes 13 000 miestä ja 185 alusta Ruotsilta ja Venäjältä 20 000 miestä ja 273 sota-alusta. Taistelussa menetettiin yli 60 alusta, joista osa edelleen makaa Kotkan kaupungin edustalla meren pohjassa. Merivoimat juhlii yhä tätä voittoisaa päivää vuosipäivänään.
Taistelut Ruotsinsalmessa
Elokuussa 1789 Ruotsin laivasto oli valmiudessa Ruotsinsalmen kapeimmalla kohdalla, kun Venäjä hyökkäsi. Pian ruotsalaiset huomasivat ammustensa vähenevän hälyttävästi ja Ruotsin laivasto sai perääntymiskäskyn.
Alkoi kaoottinen pako, jonka seurauksena ensimmäinen meritaistelu päättyi Ruotsin häviöön venäläisten ylivoiman edessä. Taistelun jälkeen ruotsalaiset ryhtyivät kuumeisesti vahvistamaan laivastoaan. Sota ei ollut vielä ohi.
Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 1790.
Vuoden ajan sotaa käytiin maalla. Seuraavan vuoden kesällä ruotsalaisten uhittelusta tarpeekseen saanut Venäjän keisarinna Katariina antoi laivastolleen käskyn tuhota Ruotsin laivasto.
Vuoden 1790 kesällä laivastot kohtasivat jälleen Ruotsinsalmessa. Ankara tykkitulitus alkoi varhain heinäkuisena aamuna ja jatkui koko päivän, ruudinsavun sumentaessa välillä näkyvyyden kokonaan. Sääolot eivät olleet Venäjän laivaston puolella, sillä tuuli painoi osan aluksista kohti karikkoa. Yön tullessa tuli niin pimeää, ettei nähty enää ampua ja lopulta tuli aivan hiljaista.
Seuraavan aamun valjetessa taistelun tuhot olivat ilmeiset. Tuuli oli ajanut venäläiset kaaokseen ja monet alukset olivat lähteneet pakosalle. Venäläisten alukset vallattiin, upotettiin tai poltettiin. Ruotsin kuningas Kustaa III oli selviytynyt Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta ylivoimaisena voittajana.
Piirros Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta 10.7.1790.
Meritaistelun seuraukset näkyvät tänäkin päivänä
Kustaa III:n sota aiheutti tyytymättömyyttä suomalaisten upseereiden keskuudessa. Sen on sanottu olleen sysäys kohti Suomen erkaantumista Ruotsista Venäjän autonomiseksi osaksi. Meritaisteluiden seurauksena venäläiset rakennuttivat Ruotsinsalmen merilinnoituksen.
Taisteluiden aikana kymmeniä aluksia upposi Ruotsinsalmen alueelle. Alueelta on paikannettu ja tutkittu useita hylkyjä. Yhdessä alueen luonnon kanssa ne muodostavat kiinnostavan vedenalaisen maiseman. Joitain hylyistä, kuten esimerkiksi St. Nikolaita on tutkittu ja esineitä nostettu pintaan. Varissaaressa on Nikolain tutkimuksissa nostettuja tykkejä ja Ruotsinsalmen taistelun muistomerkki.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Meritaistelualue on kokonaisuudessaan (26km²) muinaismuistolain (295/1963) suojaama kiinteä muinaisjäännös. Alue on rajattu kartalle hylkylöytöjen sekä taistelua kuvaavien vanhojen karttojen pohjalta. Aluerajaus on arvio ja sitä päivitetään tarvittaessa uuden tutkimustiedon pohjalta. Muinaismuistolaki suojelee alueen hylyt ja niiden osat, joiden voidaan olettaa olevan vähintään 100 vuotta sitten uponneita.
Tutustu meritaistelualueen kohteisiin Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Kuva meritaistelualueelle Katariinan meripuistosta.
Vierailu
Ruotsinsalmen meritaistelualueen voi nähdä Kotkan rannoilta. Alueeseen voi tutustua myös omalla veneellä. Ruotsinsalmen meritaisteluista on tulossa näyttely merikeskus Vellamoon Kotkaan vuonna 2020.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6698787 I: 497531 (ETRS-TM35FIN)