Tankar kasvoi kalastajakylästä luotsi- ja majakkasaareksi
Tankarin karu luoto Perämeren ulkosaaristossa, noin 15 kilometriä Kokkolan satamasta on vanha merenkulun etappipaikka. Kalastajat ja hylkeenpyytäjät ovat asuttivat saarta jo 1500-luvulla, minkä myötä saaren itärannalle muodostui pieni kylä.
Parhaimmillaan saarella saattoi majailla kesäisin jopa 100 kalastajaa perheineen. Heidän kerrotaan pitäneen valoa yhdessä saaren taloista, jotta ulkomerellä olleet kalastajat osasivat takaisin kotiin pimeän tullen.
Vuonna 1754 kalastajat rakensivat kylään pienen kirkon, joka on yhä paikallaan. Myös luotsitoiminta saarella alkoi jo 1700-luvulla, jolloin kylään rakennettiin luotsitupa ja ensimmäinen merimerkki. Saarella toimi neljä luotsia ohjaamassa ohikulkevaa liikennettä.
Kalastajia ja heidän verkkojaan kuivaustelineillä Tankarissa vuonna 1895.
Tankarille tarvittiin valomajakka
Tankarilla huomattiin tarve valomajakalle, kun merenkulku lisääntyi Perämerellä 1800-luvulla. Metalliosista koottu punavalkea majakka rakennettiin vuonna 1889.
Tankarin majakka on lähes 30 metriä korkea. Sisätiloissa on ainoastaan avoin kierreportaikko ja valolaitteet. Aluksi majakan valo kantoi 13 meripeninkulman, eli noin 25 kilometrin päähän.
Kun majakka sähköistettiin 1970-luvulla, valo kantoi jopa 50 kilometrin päähän. Pian sähköistämisen jälkeen majakka automatisoitiin. Majakanvartijoille ei enää ollut käyttöä ja kaikki virat lakkautettiin. Elämä idyllisellä saarella hiljeni.
Tankarin majakkasaari 1800-luvun lopulla.
Vanha majakkasaari matkailukohteena
Tankar on ollut suosittu retkeilykohde jo 1900-luvulta lähtien. Hyväkuntoinen majakka on yhä toiminnassa ja sen tornista pääsee ihailemaan Perämerelle avautuvia maisemia.
Majakanvartijoiden elämästä saarella kertovat majakan itäpuoliset vanhat rakennukset, jotka muodostavat umpipihan. Luotsiasema on hieman erillään pihapiirin ulkopuolella. Saarella on myös muita rakennuksia, kuten sumumerkinantolaitos ja uudempi luotsiasema vuodelta 1975. Saaren rakennuksia on kunnostettu matkailukäyttöön.
Saaren yleisilmettä kuvastaa karu, kallioinen maisema varvikkoineen. Sen seassa on rykelmä pieniä eri ikäisiä mökkejä, laitureita ja muita saaristolaiseen elinympäristöön liittyviä rakenteita.
Saarella on runsaasti muuta nähtävää, kuten hylkeenpyyntimuseo ja vanha 1700-luvulla rakennettu kappeli. Saaren merelliseen luontoon voi tutustua opastettua luontopolkua pitkin. Saarella toimii myös lintuasema. Kaiken tämän kruunaa avara meri.
Tankarin saarta ympäröivillä karikkoisilla vesialueilla on monia haaksirikkoutuneita hylkyjä, joihin voit tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Lue lisää Tankarin saaresta Kokkolan verkkosivuilta!
Näkymä merelle Tankarin majakkatornista.
Miten ja miksi tätä kohdetta suojellaan?
Tankarin majakkayhdyskunta on yksi Suomen parhaiten säilyneistä merenkulkuyhteisöistä. Saarella näkyy monipuolinen, ajallisesti kerrostunut ja hyvin säilynyt kokonaisuus.
Museovirasto on määritellyt alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lue lisää aiheesta!
Tankar kuuluu myös Luodon saariston Natura 2000 -alueeseen ja saarelle on laadittu maisemanhoitosuunnitelma. Saaren luontoa ja lintujen pesimäaikaa tulee kunnioittaa.
Vierailu
Tankarin saarelle kulkee vesibussiyhteys Kokkolan Meripuistosta. Sinne voi mennä myös omalla veneellä.
Nykyisin saarella on kesäisin majoitus- ja ravintolapalveluja.
Museoviraston karttapalvelu
P: 7098075, I: 296584 (ETRS-TM35FIN)