Etäinen Utö – Suomen ensimmäinen majakka
Ulkosaaristossa sijaitsevalle Utön saarelle rakennettiin Suomen ensimmäinen majakka vuonna 1753. Se kuitenkin tuhoutui melkein kokonaan Suomen sodan aikana vuosina 1808–09. Tilalle rakennettiin uusi majakka, joka sijaitsee saarella edelleen.
Pitkä historia merenkulun luotsaajana
Utön saari sijaitsee merkittävällä paikalla ulkosaaristossa Saaristomerelle kulkevan meriväylän varrella. Saari tunnettiin keskeisenä maamerkkinä jo keskiajalla. Siellä on ollut luotsitoimintaa viimeistään 1500-luvulta lähtien. Saarella poltettiin merkkitulia, joiden oli tarkoitus ohjata merellä liikkujia.
1700-luvun aikana luotsien virat vakiinnutettiin ja saaren luotsiyhteisö sai alkunsa. Ajan kuluessa luotsien asuintilojen ympärille kasvoi pieni ja tiivis saaristokylä. Nykyinen luotsiasema rakennettiin vuonna 1958.
Venäläisen maisemamaalari Aleksei Bogoljubovin piirros Utöstä 1800-luvulta. Teoksesta Al'bom morskih" vidov" sěvernago berega Finskago zaliva.
Suomen ensimmäisen majakan vaiheita
Puusta rakennettu, valoton tunnusmajakka korvattiin Suomen ensimmäisellä valomajakalla vuonna 1753. Majakan rakennuspiirroksissa torni oli siro ja pyöreä, ja siinä oli puinen lyhtyosa.
Valmistunut majakka ei kuitenkaan vastannut piirustuksia muurareiden omatoimisuuden vuoksi. Tornista tuli karkea ja kartiomainen. Majakan huipulla, rautatangon päässä oli kori, jossa voitiin polttaa tulta tarvittaessa. Uudessakaupungissa sijaitseva Lyökin pooki on hyvä esimerkki siitä, millainen Utön ensimmäinen majakka on ollut.
Näkymä Utöstä, oikealla puolella vanha luotsitupa signaalilippuineen. 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.
Suomen sodan melskeissä vuosina 1808–1809 ensimmäinen majakka tuhoutui lähes kokonaan. Vuonna 1814 tilalle rakennettiin uusi harmaakivinen majakka, joka hallitsee saaren maisemaa tänäkin päivänä.
Tilavaan, neliskulmaiseen majakkatorniin rakennettiin Suomen ensimmäinen majakkakirkko vuonna 1841. Majakan valo muutettiin sähkökäyttöiseksi vuonna 1935. Se kantaa 17,8 meripeninkulmaa eli noin 33 kilometriä.
Utön kylää, taustalla majakka.
Saaren linnoittaminen
Utön saari toimi myös maamme puolustuksen apuna. Saari linnoitettiin 1910-luvulla osana Pietariin johtavan meritien suojaksi tarkoitettua, niin kutsuttua Pietari Suuren merilinnoitusjärjestelmää.
Saareen rakennettiin kivetty tie ja tykistöasemia. Saari toimi Venäjän laivaston tukipisteenä. Venäläisten toimesta saareen rakennettiin myös kasarmi, pesutupa, ammusvarasto ja jopa rautatie painavien kuormien kuljetukseen.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Puolustusvoimat otti saaren käyttöönsä. Eri vuosikymmeniltä peräisin olevia varuskunnan toimintaan liittyneitä rakennuksia on etenkin saaren pohjoisniemessä.
Utön varuskunta lakkautettiin vuodenvaihteessa 2005-2006, ja rakennuskanta siirtyi pois valtion omistuksesta. Osa saarta on kuitenkin yhä suljettua sotilasaluetta, jossa liikkumista on turvallisuussyistä rajoitettu.
![Kuva vasemmalla]()
![Kuva oikealla]()
Uton kylä kuvattuna majakan tornista vuonna 1890. Kansallisarkisto Utön kylä kuvattuna majakkatornista vuonna 2000. MuseovirastoUtön kylässä voi edelleen aistia vuosisadan takaisen tunnelman.Utö loistaa nykyisin matkailukohteena
Aavan meren äärellä sijaitsevan Utön luonto on karua. Se on nykyisin Suomen saariston eteläisin asuttu saari.
Utö tunnetaan parhaiten majakastaan, mutta siellä on paljon muutakin nähtävää. Pitkä historia on jättänyt jälkeensä erilaisia historiallisia rakenteita ja muinaisjäännöksiä, kalliohakkauksia ja sota-aikaisia jäänteitä.
Alkuperäisenä hyvin säilynyt majakkarakennus on ainutlaatuinen. Sen erikoisuus on majakkakirkko, joka on säilynyt entisellään. Majakkatornin juurella on saaren vanhin säilynyt rakennus, vuonna 1753 valmistunut majakanvartijoiden asuintalo, jossa toimii saaren historiaa esittelevä museo.
Saaren ympärille on uponnut lukuisia hylkyjä, joihin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Muitakin aluksia on haaksirikkoutunut Utön lähelle; SS Olivan uppoaminen Utön edustalla 7.12.1942.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Utön saari on Suomen vanhimpana tunnettu merenkulun kiintopiste. Monipuolisen ja kerroksellisen historiansa ja ehjänä säilyneen kyläkokonaisuuden vuoksi Museovirasto on määritellyt saaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Lue lisää kohteesta rakennetun kulttuuriympäristön sivuilta!
Utön omalaatuinen majakkakirkko on suojeltu kirkkolailla. Lue lisää suojelusta rakennusperintörekisteristä.
Pieni osa Utön saaresta kuuluu Saaristomeren kansallispuiston alueeseen.
Vierailu
Utön saarelle pääsee helposti yhteysaluksella Nauvon Pärnäisiltä. Matka kestää noin 4 tuntia. Tarkat reitit ja lauttojen aikataulut FinFerries:n verkkosivuilta!
Utön saarelle järjestetään kuljetuksia kesäisin myös Turusta. Utöseen pääsee lisäksi taksiveneellä ja sinne voi rantautua omalla veneellä.
Saarella on majoitusmahdollisuus ja ravintola. Enemmän tietoa vierailusta ja majoituksesta majakan sivuilla.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6640449, I: 184078 (ETRS-TM35FIN)