Svartholma rakennettiin uuden itärajan puolustuslinnakkeeksi
1700-luvulla Ruotsin ja Venäjän välillä käyty Hattujen sota päättyi Turun rauhaan vuonna 1743. Sopimusehtojen mukaan Ruotsi menetti alueita itärajalla, ja Kaakkois-Suomen rajaa suojanneet linnoitukset jäivät Venäjän puolelle. Puolustusvarustusten tarve oli suuri uusien sotatoimenpiteiden pelossa. Näin ollen vuoden 1747 valtiopäivillä päätettiin rakentaa Suomenlinna Helsingin edustalle. Suomenlinnan itäiseksi etulinnoitukseksi tehtiin Svartholman merilinnoitus, ”Pieni Suomenlinna”.
Svartholman linnoitus rakennettiin saareen Loviisanlahden suulle. Se sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Loviisan keskustasta. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Päälinnoitus valmistui vuonna 1764. Linnoituksen muita osia, lisärakennuksia ja varustuksia täydennettiin vielä päälinnoituksen valmistumisen jälkeen.
Linnake rakennettiin symmetriseksi bastionilinnoitukseksi, joka muodostui kolminkertaisesta puolustusvarustuksesta. Varustus oli porrastettu, jotta linnoituksen tykistö saattoi ampua rantavarustuksen yli. Etummaiset varustukset suojasivat puolestaan taaempia varustuksia suoralta tykkitulelta. Linnaketta käytettiin Ruotsin laivaston tukikohtana Kustaan sodan (1788–1790) aikana.
Suunnitelmapiirustus linnakkeesta.
Linnoitus siirtyi venäläisten haltuun
Vuosina 1808–1809 käyty Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välillä oli kohtalokas Svartholman linnoitukselle. Sodan alkaessa osa puolustusvarustuksista oli vielä keskeneräisiä ja aseita oli vain kolmasosa tarvittavasta määrästä.
Venäjä piiritti Svartholmaa rauhanomaisesti kaksi viikkoa, kunnes linnoitus antautui 18.3.1808 ja siirtyi venäläisten haltuun. Tämän jälkeen linnoitus menetti merkityksensä puolustusasemana, ja alkoi toimia venäläisten sotilaiden tukikohtana ja vankilana. Suomenlinnaan vankila siirrettiin vuoden 1847 alussa, ja viimeisetkin vangit Krimin sodan (1854–1856) uhatessa.
Sodan uhan vuoksi venäläiset suunnittelivat Svartholman korjausta. Puutteellisen varustuksen ja heikentyneen puolustusaseman takia linnake kuitenkin päätettiin tyhjentää ennen sotaa ja varuskunta siirrettiin muualle. Kun englantilainen laivasto saapui Svartholmaan heinäkuussa 1855, linnoitus oli tyhjä. Englantilaiset päättivät tuhota loputkin puolustusvarustukset ja linnake räjäytettiin raunioiksi.
Svartholman linnoitus luoteesta nähtynä. Sergejev Gavrilin akvarelli vuodelta 1811.
Rauniolinnoitus restauroitiin matkailukäyttöön
Tuhon jälkeen paikalliset hakivat saaresta linnoituksen romahtaneita kiviä rakennusmateriaaliksi Loviisan kaupunkiin. Linnoituksen olemassaolo painui pikkuhiljaa unholaan. Jäljelle jääneet muurien osat jätettiin rappeutumaan. Vuosien kuluessa rauniolinnoitus peittyi kasvillisuuden alle ja saarta käytettiin laidunmaana.
Rauniolinnaan alettiin kiinnittää huomiota 1900-luvun alussa ja ensimmäiset raivaustyöt aloitettiin Loviisan kaupungin toimesta vuonna 1937. Laajempia kunnostustöitä toteutettiin Museoviraston johdolla 1960-luvulla. Kasvillisuuden peittämiä muurinosia paljastettiin ja restauroitiin. 1990-luvulla korjaustyöt laajennettiin koko linnoituksen alueelle. Muurien restaurointia ja saaren kohennustöitä on tämänkin jälkeen jatkettu yhteistyössä Loviisan kaupungin kanssa.
Linnoituksen porrastettu ulkovarustus.
Svartholma on nykyisin suosittu matkailukohde
Svartholman saarelle pääsee helposti yhteysaluksella. Linnoitussaarella voi viettää koko päivän tutustuen sen monipuoliseen ja pitkään historiaan osana maamme puolustusjärjestelmää.
Kohde on hienosti entisöity historiallinen kokonaisuus, jonka sotaisa tunnelma on aistittavissa vanhoissa muureissa ja ampuma-aukoissa. Saarella tarjotaan erilaisia aktiviteetteja ja opastettuja kierroksia sekä seikkailumahdollisuuksia lapsille. Linnoituksen sisällä toimii näyttely, jossa on esillä muun muassa arkeologisissa kaivauksissa tehtyjä esinelöytöjä linnoituksen käyttöajalta.
Linnoituksen ympäristössä on myös monia muita kulttuuriperintökohteita, kuten linnoituksen hautausmaa, Hautasaari sekä sen vieressä Ruutikellarisaari ja alusten hylkyjä. Kohteisiin voi tutustua Kulttuuriympäristön palveluikkunassa.
Lue lisää Luontoon.fi-portaalin Svartholma-sivuilta!
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Svartholman linnoitus oli merkittävä osa Ruotsin valtakunnan puolustusketjua 1700-luvulla. Museovirasto on määritellyt Svartholman linnoituksen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Lue lisää linnoituksen rakennuskannasta Museoviraston sivuilta!
Koko saari on suojeltu kokonaisuudessaan kiinteänä muinaisjäännöksenä ja muinaismuistolailla. Tutustu saaren suojeluun!
Vierailu
Linnoitukseen pääsee kesäisin helposti yhteysaluksella, joka lähtee Loviisan Laivasillalta tai omalla veneellä. Saaressa on ilmaisia vierasvenepaikkoja.
Katso aikataulut Visit Loviisan sivuilta!
Museoviraston karttapalvelu
P: 6693363, I: 461575 (ETRS-TM35FIN)