Strömman kanavan paikalla oli kulkuväylä jo kauan ennen kanavaa
Strömman kapea salmi sijaitsee Kemiönsaaren ja mantereen välissä. Saariston kalastajat ovat hyödyntäneet tätä vesireittiä iät ja ajat käydessään kauppaa sisämaan kylien ja kaupunkien kanssa. Kapeikosta muodostui ylityspaikka myös maitse kulkeville.
Salmeen ei kuitenkaan haluttu rakentaa siltaa estämään vesiliikennettä. Salmi ylitettiin pitkään proomulla, joista ensimmäinen on toiminut jo vuonna 1694. Ensimmäinen kiinteä silta rakennettiin vuonna 1812. Se kuitenkin rajoitti suurempien laivojen läpikulkua, ja väylä alkoi muutenkin käydä ahtaaksi yhä suuremmille aluksille. Kaikki isommat alukset joutuivat kiertämään koko Kemiönsaaren päästäkseen Halikonlahteen.
Strömman kanava 1800-luvun pitäjänkartalla, uutta kanavaa ei ole vielä rakennettu.
Kanava rakennettiin nousukaudella
Strömmasta jokivartta ylös pohjoiseen sijaitsi Teijon rautaruukki. Ruukin omistaja Robert Bremer halusi viedä sinne rautamalmia vesiteitse, koska painavan malmin kuljettaminen maitse olisi ollut hankalaa ja työlästä. Niinpä hän ehdotti joen perkaamista syvemmäksi ja leveämmäksi Strömman kohdalta 1820-luvulla. Paikalliset talonpojat eivät kuitenkaan kannattaneet hanketta lisäkulujen pelossa, ja kanava jäi rakentamatta.
Idea kanavasta jäi kuitenkin itämään. Kun ruukin omistajan poika Viktor Bremer siirtyi johtoon, hän ryhtyi ajamaan kanavahanketta uudella tarmolla. Suomessa elettiin tuolloin talouden nousukautta, joka loi pohjaa kanavan rakentamiselle. Lopulta Venäjän Keisari Nikolai I hyväksyi anomuksen, ja kanavan rakentaminen aloitettiin. Kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesällä.
Kanavasta tuli noin 10 metriä leveä, noin 3 metriä syvä ja sen yli kuljettiin työntösiltaa pitkin. Työntösilta eli kääntösilta on pyörien päällä liikkuva siltarakenne, joka vedettiin vetokoneiston avulla sivuun laivan tullessa kanavaan ja työnnettiin taas paikoilleen aluksen mentyä.
Johan Knutsonin piirros Strömsholmin kylästä 1800-luvun puolivälistä.
Uusi kanava korvaa vanhan
1800-luvun lopulla huomattiin, että vanha kanava alkoi madaltua ja käydä ahtaaksi. Kanavaa laajennettiin ja paranneltiin tekemällä siihen uusi, rautainen työntösilta. Kanavan käyttö oli vilkasta aina Suomen itsenäistymiseen saakka, jonka jälkeen laivaliikenne pikkuhiljaa väheni kehittyvän maantieliikenteen myötä.
Käytön vähentymisestä huolimatta kanavan uusimista suunniteltiin 1950-luvun lopulla. Vanhan korjaamisen sijasta päätettiin tehdä kokonaan uusi kanava noin puolen kilometrin päähän vanhasta. Strömman kylän rakennukset purettiin kauppaa lukuun ottamatta pois uuden kanavan tieltä, rakentaminen aloitettiin vuonna 1967.
Kanavan leveydeksi tuli 28 metriä ja syvyydeksi 5,5 metriä. Kanavan yli tehtiin uusi sähkökoneistolla toimiva läppäsilta ja rannalle sillanhoitajan asunto. Samaan aikaan myös maantielinjausta muutettiin. Vanha kanava jäi kokonaan pois käytöstä 1968. Luotsipäivystys loppui jo vuonna 1965.
Strömman uusi kanava.
Strömman kanava on ainutlaatuinen kohde
Vuosisatojen ajan Strömman kanava toimi merkittävävä maa- ja meriliikenteen risteyskohtana. Kohde on Suomessa ainutlaatuinen. Strömmassa toimi Suomen ainoa kanavan yhteyteen rakennettu luotsiasema.
Vanhan kanavan ympäristö on säilynyt hyvin. Siellä on 1850-luvulla rakennettu luotsitupa ja kanavanvartijan asuinrakennus vuodelta 1897. Vanhan ja uuden kanavan väliin jäävällä saarella on muutamia vanhan kylän rakennuksia. Strömman kanavan sanotaan olevan ainoa paikka Suomessa, jossa voi havaita vuoroveden vaihtelun.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Strömman kanava edustaa kanavarakentamisen alkuvaiheita. Sillä on ollut huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikennehistoriassa. Vanhan kanavan ympäristö on säilynyt pieniä muutoksia lukuun ottamatta hyvin. Museovirasto on määritellyt alueen kokonaisuutena valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Lue lisää Strömman kanavasta Museoviraston rekisterissä!
Vierailu
Kohteeseen pääsee autolla ja uutta kanavaa pitkin omalla veneellä. Tiehallinto hoitaa läppäsillan avaamisen.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6679610, I: 271251 (ETRS-TM35FIN)