Seilin saarella on surullinen historia
Paraisilla, Airiston selän eteläosassa, 7 kilometrin päässä Nauvosta sijaitsee Seilin kaunis saari. Saarella on kiehtova, joskin surullinen historia.
Saari oli jo keskiajalla Ruotsin kruunun hallinnassa. 1500-luvulla Seilin eli Själön kylässä oli kolme taloa, jotka viljelivät kruunun maita. Kuningas Kustaa II Adolf määräsi vuonna 1619, että spitaalisia varten on rakennettava hospitaali syrjäiselle saarelle, Turun lähistölle. Saareksi valittiin Seili, ja taloista muodostettiin maatila huolehtimaan hospitaalin muonittamisesta.
Spitaalia pidettiin Jumalan rangaistuksena, eikä lääkärinhoitoa ollut. Saari oli parantumattomasti sairaiden asuinpaikkana 1700-luvun lopulle asti, jolloin leprasairaus alkoi hellittää. Viimeinen lepraa sairastanut kuoli saarella 1784. Jo sitä ennen saarelle oli alettu sijoittaa myös mieleltään sairastuneita.
1880-luvulta lähtien saari oli mielenterveyshäiriöistä kärsivien naisten siirtola. Mielisairaala toimi saarella yli 150 vuoden ajan 1960-luvulle asti, jonka jälkeen sen tiloihin muutti Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.
Piirros Seilin saaresta 1800-luvulta. Teoksesta Zacharias Topelius 1845 - 1852: Finland framställdt i teckningar, häftet I. Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman.
Saarella on monenlaisia rakennuksia
Saarella on mielisairaalan ja maatilan rakennuksia sekä kirkko hautausmaineen ja pappiloineen. Saaren pieni puukirkko on peräisin 1730-luvulta. Spitaalihospitaalin aikaisista erityisjärjestelyistä on jäljellä kaide, jolla kirkkosalin länsipää erotettiin potilaita varten. Kirkon sisätila on yksinkertainen ja maalaamaton. Aidattu hautausmaa kirkon pohjoispuolella puu- ja valurautaristeineen on tunnelmallinen ja koskettava.
Kivisistä sairaalarakennuksista vanhin on niin kutsuttu porttirakennus vuodelta 1803. Sairaalan päärakennus tehtiin useassa vaiheessa 1800-luvun mittaan. Muita rakennuksia ovat muun muassa maatilan päärakennus (ns. valkoinen talo), Fyyri eli sairaalan taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkatalo, vaunuliiteri, viljamakasiini, maitohuone, aitta, hiilivarasto, talli ja renkitupa.
Saaren historialliset rakennukset ja kaunis luonto houkuttelevat matkailijoita
Seilin saari on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Se kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaaseen Airisto-Seili -maisema-alueeseen, joka on lounaisrannikon alueen tunnetuimpia maisemanähtävyyksiä.
Historialliset rakennukset ja kaunis luonto tekevät saaresta hienon vierailukohteen. Saaren arvellaan olleen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun asti lähes puuton. Nykyisin saaren eteläosa on rehevää lehtoa, keskiosa avointa perinnemaisemaa ja pohjoisosa havupuuvaltaista metsää.
Perinnemaisemia on elvytetty niittämällä ja tuomalla uudestaan karjaa laiduntamaan saarelle. Saarelta tunnetaan myös arkeologisia kohteita, kuten eteläosassa sijaitseva rautakautinen hautaröykkiö. Vieraileminen saarella on maksutonta, mutta museokirkkoon on pieni pääsymaksu. Kesäkaudella saarella järjestetään päivittäin opastettuja kierroksia.
Seilin saaren arkeologisessa tutkimusraportissa kerrotaan myös saaren muusta historiasta.
Miksi ja miten tätä kohdetta suojellaan?
Museovirasto on määritellyt Seilin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lue lisää suojelusta Museoviraston rekisteristä!
Vierailu
Saarella voi vierailla Nauvosta liikennöivällä yhteysaluksella päivittäin ympäri vuoden lyhyttä kelirikkoaikaa lukuun ottamatta. Merimatka Nauvon kirkonkylästä kestää noin 20 minuuttia. Kesäisin Seiliin pääsee myös Turusta. Lisäksi saarelle voi mennä omalla veneellä.
Osaa Seilin saaresta ja museokirkkoa hoitaa Metsähallitus.
Museoviraston karttapalvelu
P: 6688825, I: 221247 (ETRS-TM35FIN)