Itämeren suolaisuuden vaihettuminen merkitsee sitä, että Itämeressä elävien lajien lukumäärä laskee siirryttäessä Tanskan salmista kohti Pohjanlahtea. Tanskan läheisessä Kattegatissa ja Skagerackissa hallitsevat merilajit, Pohjanlahdella puolestaan makean veden lajit. Alhainen suolapitoisuus tekee Itämerestä lajiköyhän merialueen.
Soikean muotoinen rasvakala kivikkoisella pohjalla.
Ahvenanmaan ympärillä suolapitoisuus on noin 5–6 promillea ja täällä elää sekoitus merilajeja ja makean veden lajeja. Ahvenanmaalla esiintyvien kalalajien lukumäärä on suuri suhteessa muuhun Itämereen, sillä siellä on monia makean veden lajeja, mutta myös enemmän merilajeja kuin muualla Suomessa. Ahvenanmaalta löytyy myös useita vaelluslajeja, joilla on kasvualueita Ahvenanmaan ympärillä sekä kutupaikkoja Ruotsissa ja Suomessa.
Vuoteen 2018 mennessä Ahvenanmaalta on löytynyt 58 kalalajia. Näistä 16 on makean veden lajeja, 28 merilajia ja 8 vaeltavaa lajia. Lisäksi Ahvenanmaalta on löytynyt 6 tulokaslajia.
Täplikäs piikkisimppu sulautuu kivikkoa vasten.
Korkea suolapitoisuus suosii merikalalajeja
Suomen olosuhteisiin verrattuna Ahvenanmaalla on korkea suolapitoisuus. Samanlaisia suolapitoisuuksia esiintyy myös eteläisellä Saaristomerellä ja Suomenlahden suulla. Näillä alueilla merilajit ovat yleisempiä.
Ahvenanmaalla hyvin yleisiä merikalalajeja ovat silakka, kilohaili, kolmipiikki, turska ja syvänmeren simppu. Yleisesti Ahvenanmaalla on paljon pienikasvuisia lajeja kuten liejutokko, hiekkatokko, kivinilkka, siloneula, särmäneula ja pikkutuulenkala.
Äskettäin on havaittu, että Itämeressä on kaksi eri kampelalajia: Itämeren kampela ja tavallinen kampela. Itämeren kampela on tavallisempi Ahvenanmaalla. Tavallista kampelaa esiintyy lukuisissa Itämeren eteläosissa. Muistathan myös, että Ahvenanmaalla kalastaessa täytyy huomioida alueen erityispiirteet.
Made kelluu pohjan tuntumassa.
Ahvenanmaalta löytyy monia outoja ja usein melko epätavallisia lajeja. Nämä lajit ovat yleensä niin pieniä, että ne harvoin jäävät tavallisiin pyydyksiin. Siksi niihin törmää harvoin.
Monet lajit elävät pelkästään pohjalla. Joitakin lajeja näkee toki useammin. Tällaisia ovat esimerkiksi piikkikampela, mustatokko, piikkisimppu, isosimppu, rasvakala, seitsenruototokko ja vaskikala. Muutamaa lajia, kuten imukala, punakampela, elaska ja teisti, on havaittu vain kerran tai muutaman kerran. Avomerellä elävät lajit ovat nokkakala, isotuulenkala, makrilli ja anjovis. Lue lisää kalastuksesta Ahvenanmaalla!
Piikkikampelan mulkosilmät ovat värikkäät täplät sen mustavalkoista suojakuvitusta vasten.